| # | | Tietopankki
|
|---|
| 1 | Allah, Almut, Alue, ElΣmΣn tarkoitus, ElΣmΣntapa, Enkelit, Helvetti, Ihmiskuva, Jakautuneisuus, Kalifi, Koraani, Levinneisyys, Mekka, Moskeija, Muhammed, Muslimi, Mystiikka, Oppi, Paasto, Panteismi, Paratiisi, Pelastus, Profeetta, Pyhiinvaellus, PyhΣ sota, Rukous, Salema, Shiialaisuus, Sivilisaatio, Sunnalaisuus, Suufilaisuus, Suura, Synty, Taide, TuomiopΣivΣ, Tunnustus, Umma, Usko | Islam |
| 2 | Arabian kielen sana Allah tarkoittaa Jumalaa, tai tarkemmin yhtΣ ja ainoaa iankaikkista Jumalaa, maailmankaikkeuden luojaa, herrojen herraa, kuningasten kuningasta, armollisinta, kaiken hyvΣn antajaa. Arabiaa puhuvat juutalaiset ja kristityt kΣyttΣvΣt Jumalasta sanaa Allah. HΣnellΣ ei ole isΣΣ, ei ΣitiΣ, ei poikaa. HΣntΣ ei ole kukaan koskaan hoitanut eikΣ kukaan ole hΣnen vertaisensa. HΣn on kaikkien kansojen Jumala., ,Katso my÷s: LisΣΣ Allahista | Allah |
| 3 | Allah on korkea, mutta hΣn on hyvin lΣhellΣ ajattelevaisia ja hurskaita rukoilijoitaan. HΣn vastaa heidΣn rukouksiinsa ja auttaa heitΣ. HΣn rakastaa hΣntΣ rakastavia ja antaa anteeksi heidΣn syntinsΣ. HΣn tarjoaa heille rauhan, onnen, tiedon ja menestyksen. Jumala on runsaskΣtinen, rikas, itsenΣinen, anteeksiantava. NΣmΣ ja muut Jumalan ominaisuudet l÷ydΣt Koraanista., ,Allahin hyvΣt teot ihmisiΣ kohtaan ovat laskemattomat. Kaiken armonsa ja hyvien tekojensa vastalahjaksi Jumala ei tarvitse meiltΣ mitΣΣn, koska hΣnellΣ ei ole tarpeita ja hΣn on tΣysin itsenΣinen. Jumala pyytΣΣ meiltΣ, ettΣ tulisimme tuntemaan hΣnet ja vahvistaisimme hΣnen lakinsa omaksi hyvΣksemme ja hy÷dyksemme. | LisΣΣ Allahista |
| 4 | Almujen anto on palvonnan osoitus ja hengellinen investointi. Almu (zakah) ei puhdista ainoastaan antajansa omaisuutta vaan my÷s sydΣmen itsekkyydestΣ ja ahneudesta. Vaikka islam ei kiellΣkΣΣn yksityistΣ yritteliΣisyyttΣ tai tuomitse yksityisomaisuutta, se ei siedΣ itsekΣstΣ, moraalitonta ja ahnetta kapitalismia., ,Almut maksetaan siitΣ ylijΣΣmΣstΣ, joka jΣΣ henkil÷kohtaisten menojen, perheen tarpeiden tΣyttΣmisen ja vΣlttΣmΣtt÷mien maksujen, kuten verojen, jΣlkeen. YlijΣΣvΣstΣ osasta maksetaan vΣhintΣΣn 2,5%. Valtion perimΣt verot eivΣt korvaa almuja., ,Katso my÷s: LisΣΣ almuista | Almut |
| 5 | Almut ohjataan k÷yhille ja tarvitseville, islamiin kΣΣntyville, muslimivankien ja -orjien ,vapauttamiseksi, velkaantuneiden muslimien auttamiseksi sekΣ islamin levitysty÷h÷n ja avustustoimintaan. | LisΣΣ almuista |
| 6 | Islam levisi nopeasti. LΣhi-IdΣn tΣrkeimmΣt maat valloitettiin 20 vuodessa. 600-luvulla islamin valtapiiri ulottui Pohjois-Afrikassa Atlanttiin ja idΣssΣ Intiaan. 700-luvulla kalifien sotajoukot tunkeutuivat Pohjois-Intiaan, Keski-Aasiaan ja Kiinaan. 711 kalifien joukot saavuttivat lΣnnessΣ Espanjan ja jopa Ranskan etelΣosia. Frankkien kuiningas Kaarle Martell sai voiton v. 723 kalifien armeijasta, mikΣ silloin pysΣytti islamin etenemisen syvemmΣlle Eurooppaan. Konstantinopoli, ItΣ-Rooman ja idΣn kristillisen kirkon pΣΣkaupunki joutui 1453 muslimien haltuun. Jerusalemin muslimihallinto oli erΣs syy keskiajan ristiretkiin. Ristiretkien seurauksena arabialainen sivistys pΣΣsi hedelm÷ittΣmΣΣn lΣntisen Euroopan kulttuuria. ,Katso my÷s: kartta, Islam ja Eurooppa | Islamin alue |
| 7 | Martell pysΣytti islamin etenemisen Ranskaan v. 723. 1995 Ranskassa asuu 3,5 - 5 miljoonaa muslimia. My÷s Englannissa ja Saksassa asuu miljoonia muslimeja. Kaiken kaikkiaan lΣntisessΣ Euroopassa asuu noin 25 miljoonaa islamin kannattajaa. Islamin ja Euroopan suhde on siis jo vanha asia., , , , ,Katso my÷s: Islamin alue nykyisin, kartta, | Islam ja Eurooppa |
| 8 | Nykyisin muslimit ovat enemist÷nΣ Pohjois-Afrikan, LΣhi-idΣn ja Keski-idΣn arabimaissa, Turkissa, Iranissa, Afganistanissa, Pakistanissa, BangladeshissΣ, Malesiassa ja Indonesiassa. VΣhemmist÷inΣ muslimeja on mm. entisen Neuvostoliiton alueella, Balkanilla, Intiassa, Kiinassa, Thaimaassa ja monissa Keski- ja ItΣ-Afrikan maissa. Suomessa muslimeja on 1995 kymmenisen tuhatta., , , , , ,Katso my÷s: kartta, Islam ja Eurooppa | Islamin alue nykyisin |
| 9 | Muslimi uskoo, ettΣ elΣmΣn tarkoitus on palvoa Allahia. TΣmΣ ei tarkoita, ettΣ vietΣmme koko elΣmΣmme eristyksissΣ ja mietiskelyn tilassa. Allahin palvominen tarkoittaa my÷s sitΣ, ettΣ elΣmme hΣnen lakinsa mukaan. Se tarkoittaa, ettΣ tunnemme hΣnet, rakastamme hΣntΣ, noudatamme hΣnen tahtoaan ja vahvistamme sen vapaaehtoisesti kaikilla elΣmΣnalueillamme. Palvelemme hΣntΣ toimimalla oikein ja pahaa vΣlttΣen ja ettΣ olemme oikeudenmukaisia Jumalaa, itseΣmme ja toisiamme kohtaan. | ElΣmΣn tarkoitus |
| 10 | Rukous, paasto, almujen anto ja pyhiinvaellus kuuluvat muslimin arkeen. Rukouksia on viisi pΣivΣssΣ. Paasto kestΣΣ ramadan-kuukauden jokaisen pΣivΣn auringon noususta sen laskuun. Almuja tulee antaa 2,5% tuloista vuosittain, mikΣli varallisuustaso sen sallii. Pyhiinvaellus, taas mikΣli varat sen sallivat, on tehtΣvΣ kerran eliniΣssΣ Mekkaan. Koraanissa on ihmisen hengellistΣ ja ΣlyllistΣ elΣmΣΣ, moraalia, poliittista ja talouselΣmΣΣ koskevia kΣskyjΣ. SiinΣ on joitakin suoria elΣmΣntapoja koskevia mΣΣrΣyksiΣ, esim. alkoholin nauttimiskielto ja kielto sy÷dΣ sianlihaa., , , ,Katso my÷s: taide, Islam ja toiset uskonnot, | ElΣmΣntapa |
| 11 | Islamin taide on kehittynyt erikoiseen suuntaan kuvantekokiellon takia. EpΣjumalankuvien tekemisen estΣmiseksi kuvien tekemisen oikeus on vain Allahilla. Jos joku muu tekee kuvan, erityisesti kuvapatsaan, hΣnen on viimeisellΣ tuomiolla pystyttΣvΣ puhaltamaan siihen henki., ,Kuvantekokiellon noudattaminen vaihtelee, mutta ornamentti-, rakennustaide ja kΣsity÷taidot ovat pitkΣlle kehittyneitΣ. Arabialaisten kirjoitusten jΣljentΣmisen taito on aivan omaa luokkaansa., ,Katso my÷s: (kuva) | Taide |
| 12 | Islam ei pyri tukahduttamaan paikallisia kulttuureja. Jo perinteisesti muslimit ovat kunnioittaneet "kirjan kansoja",,juutalaisia ja kristittyjΣ. Islamin alueella onkin sΣilynyt ikivanhoja juutalaisia ja kristittyjΣ yhteis÷jΣ esim. Libanonissa ja Turkissa., ,Suosituimmuusasemassa muslimimaissa toki islamin kannattajat ovat, mutta perinteisiΣ uskontoja on siedetty, erityisesti monoteistisia. KΣΣntymistΣ islamista muihin uskontoihin vastustetaan kyllΣ erittΣin ankarasti., ,Katso my÷s: Kolme monoteistista uskontoa | Islam ja toiset uskonnot |
| 13 | EpΣjumalanpalveluksen estΣmiseksi kuvien teko elollisista olennoista on muslimeilta kielletty. Kuvan tekemisen oikeus on vain Allahilla. MikΣli ihminen tekee kuvan, on hΣnen viimeisellΣ tuomiolla pystyttΣvΣ puhaltamaan siihen henki., , , , , , , ,Katso my÷s: Kuvantekokielto juutalaisuudessa ja kristinuskossa | Kuvantekokielto |
| 14 | Mielenkiintoista on huomata, ettΣ my÷s juutalaisuudessa ja sen my÷tΣ kristinuskossa on kuvantekokielto: 2. Moos. 20:4 - 6. Kiellon syykin on sama kuin islamissa, epΣjumalanpalveluksen estΣminen. Juutalaisuus, ja vielΣ enemmΣn kristinusko, on suhtautunut islamia vapaammin tΣmΣn kiellon noudattamiseen., ,Kristinuskossa kuvantekokielto on ollut esillΣ esimerkiksi kysymyksessΣ ikoneista. Ortodoksinen kirkkokaan ei hyvΣksy kuvapatsaita, vaikka hyvΣksyykin ikonin. | Kuvantekokielto 2 |
| 15 | Allah on luonut my÷s suurenmoisia ja puhtaasti hengellisiΣ olentoja. He eivΣt tarvitse ruokaa eivΣtkΣ lepoa eikΣ heillΣ ole muitakaan materiaalisia tarpeita. Enkelit ovat jatkuvasti Allahin palveluksessa, jossa heillΣ kullakin on oma tehtΣvΣnsΣ. EnkeleitΣ ei voi havaita fyysisin silmin. Tieto ja totuus ei rajoitu maailmassamme vain havaittavan todellisuuden piiriin. | Enkelit islamissa |
| 16 | Jos joku uskoo kuolemanjΣlkeiseen elΣmΣΣn, hΣnen ei tulisi tehdΣ Allahin tahtoa vastaan. HΣnen tulee pitΣΣ mielessΣΣn, ettΣ Allah tuntee ja tietΣΣ hΣnen tekonsa ja tulee tuomitsemaan hΣnet tekojensa perusteella joko paratiisiin tai helvettiin. Vain Allah tuntee paratiisin ja helvetin todellisen luonteen, mutta Koraanissa ne on kuvailtu ihmiselle tutuin ja ymmΣrrettΣvin kielikuvin, kΣsittein ja termein., | Paratiisi ja helvetti |
| 17 | -Jumala on luonut ihmiseen ymmΣrtΣvΣisen mielen, oikeudenmukaisen sielun, omantunnon ja tunteet, jotta ihminen voi olla ystΣvΣllinen ja humaani. IhmisellΣ on erityisen korkea asema tunnettujen luotujen olentojen joukossa. Rationaalisen ajattelun kyky, kyky tahtoa hengellisellΣ alueella ja voima toimia luodussa maailmassa ovat erityisiΣ ihmisen korkealaatuisia ominaisuuksia. Ihmissuku ei ole kirouksen alaisessa tilassa elΣmΣnsΣ aikana. ElΣmΣ on annettu ihmiselle yhtenΣ Allahin, Jumalan, lahjana, ja elΣmΣnsΣ aikana ihmiselle on annettu arvokas kyky tehdΣ hyviΣ ja jaloja tekoja., ,Katso my÷s: LisΣΣ ihmisestΣ | Islamin ihmiskuva |
| 18 | Jokainen ihminen on syntynyt muslimiksi. Jokaisella on hengellinen mahdollisuus ja Σlyllinen viehtymys tulla muslimiksi. Jokainen ihmisolento syntyy Allahin tahdosta ja ilman syntiΣ. Kun ihminen saavuttaa tΣysi-ikΣisyyden, jos hΣn on tervejΣrkinen, hΣn tulee vastuulliseksi teoistaan ja aikeistaan. Ihminen on vapaa synnistΣ siihen asti, kunnes hΣn itse syyllistyy siihen. PerisyntiΣ ei ole olemassa, ei my÷skΣΣn perittyΣ syntiΣ. Aadam teki ensimmΣisen synnin, rukoili Allahilta anteeksiantoa ja sai sen. | LisΣΣ ihmisestΣ |
| 19 | Vain neljΣ ensimmΣistΣ profeetan seuraajaa, kalifia, tunnustetaan koko islamin piirissΣ. Muhammed ei antanut ohjeita islamin seuraavan johtajan valitsemiseksi hΣnen kuolemansa jΣlkeen. Oli kaksi vaihtoehtoa. Muhammedin seuraaja tulisi Muhammedin suvusta, jolloin lΣhin olisi ollut Muhammedin tyttΣren Fatiman puoliso Ali. Toinen vaihtoehto olisi valita johtoon, kalifiksi, vanhaa arabialaista heimopΣΣllik÷n valintatapaa noudattaen kuka tahansa hurskas ja pystyvΣ mies. Kalifiperinne sai suurimman kannatuksen ja islamin johtoon valittiin Muhammedin appi Abu Bakr. Pian tΣmΣn jΣlkeen Alin seuraajat erosivat omaksi puolueekseen shiiat Ali eli lyhyesti shiiat. SiitΣ islamin vanhin lahko on saanut nimensΣ. Toinen ryhmΣ on sunnalaiset. NΣmΣ ryhmΣt ovat edelleen jakautuneet pienempiin ryhmiin, esim suufilaisiin. , ,Katso, jos kiinnostaa: Islamilaiset ryhmΣt tarkemmin. | Jakautuneisuus |
| 20 | Alin ja hΣnen poikiensa, Muhammedin jΣlkelΣisten kannattajista syntyi poliittinen vastarintaliike, ns. shiialainen lahko, jolla on sen jΣlkeen ollut vaihteleva mΣΣrΣ kannattajia. Shiialaiset jakautuvat eri ryhmiin sen mukaan kuinka monta Alin jΣlkelΣistΣ he tunnustavat imaameiksi, Jumalan valtuuttamiksi johtajiksi. N. 90% Iranin kansasta on ns. 12 imaamin shiialaisia. 12 imaamin shiialaiset ovat enemmist÷nΣ my÷s EtelΣ-Libanonissa ja Irakissa. Shiialaisuudessa uskotaan Jumalan ja ihmisten vΣlittΣjiin eli imaameihin, jotka olivat Alin jΣlkelΣisiΣ. Suunnassa odotetaan 12. imaamia, Mahdia, erΣΣnlaista Messiasta. Paitsi imaameilla, my÷s elΣvillΣ uskonnollisilla johtajilla on shiialaisuudessa enemmΣn auktoriteettia kuin muissa ryhmittymissΣ. , ,Katso my÷s: LisΣΣ shiialaisista, suufilaiset, sunnalaiset | Shiiamuslimit,Shiiamuslimit |
| 21 | Islamin valtaryhmΣksi muodostui seuraajaa valittaessa joukko, josta kΣytetΣΣn nimeΣ sunnalaiset. HeitΣ muslimeista on noin 90 prosenttia. He hyvΣksyvΣt neljΣ ensimmΣistΣ kalifia ja heidΣn seuraajansa. Sunnalaiset pitΣvΣt itseΣΣn oikeauskoisina islamin edustajina, sillΣ he noudattavat Koraanin lisΣksi sunnaa, joka sisΣltΣΣ perimΣtietoa Muhammedin menettelytavoista. He eivΣt pidΣ my÷hempΣΣ ilmoitusta jumalallisena. Sunnalaiset ovat sittemmin jakautuneet edelleen., ,Katso my÷s:Sunnalaisista hiukan tarkemmin, shiialaiset | Sunnalaiset |
| 22 | Suullinen perimΣtieto, joka on my÷hemmin koottu kirjoitukseksi. Sunnaan on koottu mm. Muhammedin sanoja, menettelytapoja ja vaikenemalla osoitettuja jonkin kΣytΣnn÷n tai asian hyvΣksymisiΣ., ,Sunnalla ei ole samaa arvovaltaa kuin Koraanilla,,mutta sitΣ pidetΣΣn ehdottoman ohjeellisena., , | Sunna |
| 23 | NΣkee kirjoitettavan my÷s sufilaisuus (suuf, villavaate), ,800-luvulla syntyi askeettien toimesta islamilainen herΣtysliike, suufilaisuus. Askeetit pukeutuivat villavaatteeseen, suufiin. Kuivan oikeaoppineisuuden ja maallistumisen vastapainoksi syntyi henkil÷kohtaista hurskautta ja jumalanetsintΣΣ korostava liike. Se korosti panteistisia ja mystisiΣ uskonnollisuuden elementtejΣ. Hurskas nΣki kaikessa Jumalan ja pyrki mietiskelyllΣ hΣivyttΣmΣΣn Jumalan ja itsen rajan. Suufilainen runous voi pintapuolisesti vaikuttaa tΣysin maalliselta viinin ja rakkauden ylistyksineen, mutta oikeaoppista on tulkita kieli vertauskuvalliseksi., ,Katso my÷s: Islamin mystiikka | Suufilaiset |
| 24 | Tavallisimmin uskonnollisista tai eettisistΣ syistΣ tapahtuva aistillisten halujen ja himojen kuolettaminen, kieltΣytyminen aineellisista nautinnoista ja ruumiin luonnollisten tarpeiden tyydyttΣmisestΣ. , ,Joskus arkikielessΣ askeettisella elΣmΣntavalla tarkoitetaan ankaran yksinkertaista elΣmΣntapaa., ,Yleisesti askeesin korostaminen ei kuulu islamin olemukseen. | Asketismi |
| 25 | Jumala on sama kuin kaikkeus. Jumala on yhtΣ olemusta maailman kanssa ja sen perimmΣinen olemus. , ,Hindulaisuutta pidetΣΣn yleisesti panteistisen uskonnon perusmallina: Jumala tai jumaluus on samaa olemusta luomakunnan kanssa. Ajalla eikΣ siis materialla ole varsinaista alkua eikΣ loppua. Maailma ja aikakΣsitys on syklinen, ei lineaarinen niinkuin sellaisten uskontojen vaikutusalueella, joissa uskotaan luomiseen ja maailmanloppuun. , ,Katso my÷s: monoteismi, polyteismi, Sri Chinmoyn kommentti, , , , | Panteismi |
| 26 | Samuel Huntington (Foreign Affairs Vol 72. No 3.1993), Yhdysvaltain sotilaspoliittinen neuvonantaja ja valtion hallinnon professori, jakaa maailman seitsemΣΣn tai kahdeksaan sivilisaatioon. NΣmΣ eroavat toisistaan mm. maailmankuviltaan, uskonnoiltaan ja arvoiltaan., Huntington sanoo, ettΣ tulevaisuuden maailmankonfliktit tullaan kΣymΣΣn sivilisaatioiden vΣlillΣ. NΣin kΣvi kommunismin sortumisen jΣlkeen Balkanilla, missΣ slaavilais-ortodoksinen, islamin ja LΣnsi-Euroopan sivilisaatiot ottivat yhteen. Tsetsenian 1995:n konflikti kΣytiin taas slaavilais-ortodoksisen ja islamin sivilisaation vΣlillΣ., Huntingtonin erottamat sivilisaatiot ovat: lΣnsimainen, slaavilais-ortodoksinen, islam, afrikkalainen, hindulainen, konfutselainen, japanilainen, ehkΣ my÷s Kaakkois- Aasian buddhalainen., Huntingtonin ajatuskulkua seuraten voidaan kysyΣ vielΣ, olisiko EtelΣ-Amerikka lΣnsimaisesta sivilisaatiopiiristΣ erottuva alueensa. | Sivilisaatiot |
| 27 | Suufilaisuuden (sufilaisuuden) piirissΣ syntyi monipuolista mystistΣ uskonnollisuutta ja asketismia, vaikka Muhammed oli kehottanutkin nauttimaan vapaasti Allahin antimista ja torjunut asketismin. Sufilaisuuden piiristΣ tunnetaan hurmostiloja, ekstaasia. Varsinkin Pohjois-Afrikan veljeskunnissa harjoitetaan pyhimysten palvontaa ja taikuutta. Tunnettuja ovat my÷s dervissit, jotka pyrkivΣt yhteyteen Jumalan kanssa tanssin avulla. , ,My÷s islamin parissa t÷rmΣΣmme kaikkien valtauskontojen yhteiseen piirteeseen: oikeaoppinen uskontulkinta eroaa paikkapaikoin kovastikin reaaliuskonnosta, siitΣ miten tavallinen kansa ilmaisee arjessa uskoaan. | Islamin mystiikka |
| 28 | Pyrkimys vΣlitt÷mΣΣn, salaperΣiseen yhteyteen jumaluuden tai olemassaolon sisimmΣn olemuksen kanssa, sellaiseen perustuva uskonnollisen elΣmΣn muoto., ,Kaikista uskonnoista voidaan tarkastella niiden oppia, kulttia (uskonnollisia menoja) tai mystiikkaa (sisΣistΣ uskonnollista kokemusta)., , , ,Katso my÷s: suufilaisuus, Islamin mystiikka | Mystiikka |
| 29 | Muslimit uskovat kaikkiin Jumalan ilmoituksiin sellaisina kuin ne ovat tΣydellisinΣ Jumalan luona alkuperΣisissΣ asuissaan. Allah, Luoja, ei ole jΣttΣnyt ihmistΣ ilman ohjausta elΣmΣnsΣ asioissa. Jumalan ilmoituksen tarkoitus on ohjata ihmiset oikealle Allahin tielle. Ilmoitus on annettu valituille profeetoille heidΣn vΣlittΣΣkseen sen edelleen kanssaihmisilleen., ,Kaikkien profeettojen sanoma on sama: Kaikkien ihmisten on kaikkina aikoina palvottava ja toteltava vain yhtΣ Jumalaa eikΣ ketΣΣn muuta. Allah paljasti Abrahimille, Moosekselle, Daavidille, Jeesukselle ja Muhammedille kullekin oman kirjansa kΣΣntΣΣkseen harhautuneet ihmiset jΣlleen oikealle tielle. Uskontojen pyhistΣ kirjoista on yksi kuitenkin ylitse muiden., ,Katso my÷s: Koraanin kieli, Suura, Muslimien pyhΣ kirja, Koraani | Koraani |
| 30 | Koraani on Allahin viimeinen ilmoitus. Se lΣhetettiin Muhammedille Jibraeelin (Gabriel) vΣlityksellΣ. Muslimi uskoo sen jokaisen sanan olevan Allahin sanaa. Se ilmoitettiin 23 vuoden aikana arabian kielellΣ. SiinΣ on 114 suuraa (lukua) ja yli 6000 jaetta., ,Koraani kΣsittelee ihmistΣ ja hΣnen pΣΣmΣΣrΣΣnsΣ elΣmΣssΣ. Sen opetus kattaa ihmisen koko elΣmΣnkaaren sekΣ kuoleman jΣlkeisen elΣmΣn. SiinΣ on inhimillisen elΣmΣn kaikille aloille soveltuvia periaatteita, oppeja ja ohjeita., ,Katso my÷s:, ,Koraanin kolme teemaa ja Muuttumaton Koraani | Muslimien pyhΣ kirja, Koraani |
| 31 | Laajasti ottaen Koraanissa on kolme teemaa:, ,. Allahin ykseys, ,. profeetta ja ,. kuoleman jΣlkeinen elΣmΣ., ,Islamin mukaan ihmisen elΣmΣ maan pΣΣllΣ ja kuoleman jΣlkeen riippuu hΣnen kuuliaisuudestaan Koraanin opetuksille. | Koraanin kolme teemaa |
| 32 | Koraani on sΣilynyt muuttumattomana syntymisestΣΣn saakka. Koraani on ainoa autenttinen ja tΣydellinen Allahin kirja. , , , , , , , ,Katso my÷s: uskontojen vertailua, , , , , | Muuttumaton Koraani |
| 33 | Mahdi oli kahdestoista, v. 878 kadonnut imaami, joka elΣΣ jossakin salattua elΣmΣΣ ja saapuu uudelleen tΣyttΣmΣΣn maailman oikeudella, kun se tΣhΣn asti on ollut tΣynnΣ vΣΣryyttΣ. Mahdin tuloon asti shiialaisia ohjaavat ajatollahit ja mullahit. , , , , , ,Ja tΣstΣ takaisin shiiamuslimeihin!, , , , , , , | Mahdi |
| 34 | KΣsitys maailman synnystΣ:,Islam: Allah on luonut,Juutalaisuus: Jumala on luonut,Kristinusko: Jumala on luonut,Hindulaisuus: Maailmankaikkeus on ollut aina. Se on syklinen, kiertΣvΣ ja sykkivΣ.,Buddhalaisuus: Ei ole tΣrkeΣ kysymys,KΣsitys maailman tulevaisuudesta:,Islam: Viimeisen tuomion jΣlkeen muslimit pΣΣsevΣt paratiisiin.,Juutalaisuus: Maan pΣΣlle syntyy "Uusi Siion" Messiaan tullessa. Yl÷snousemus,Kristinusko: Viimeinen tuomio, yl÷snousemus, kadotus ja taivas. Tuomio perustuu Jumalan armoon eikΣ ole ihmisen tiedettΣvissΣ.,Hindulaisuus: Ihminen on vieraantunut Brahmanista ja voi samsaran (elΣmΣn ja syntymien kiertokulun) kautta pΣΣstΣ vapaaksi harhasta.,Buddhalaisuus: ElΣmΣ on kΣrsimystΣ, joka ei lakkaa ennen kuin ihminen vapautuu karman lain alaisuudesta valaistumisessa., ,Katso my÷s: Kolme monoteistista uskontoa, KΣsitys maailman rakenteesta, KΣsitys pelastumisesta | Uskontojen vertailua |
| 35 | Muslimeilla, kristityillΣ ja juutalaisilla on lineaarinen aikakΣsitys. Aika on kuin jana, jolla on alkunsa ja loppunsa. Jumala on luonut ajan ja paikan itsensΣ ulkopuolelle. Jumala ei ole samaa olemusta elΣmΣn jatkuvuuden kanssa., ,Panteistinen jumalakΣsitys pitΣΣ taas aikaa syklisenΣ, jolloin sillΣ ei ole alkua eikΣ loppua, vaan se on ikuinen kierto. TΣll÷in maailmankaikkeutta sinΣnsΣ, missΣ muodossa se kussakin syklissΣ esiintyykΣΣn, pidetΣΣn ikuisena. Usein maailmalle annetaankin jumaluuden attribuutteja. Maailma ikΣΣn kuin tulee ulos (emanoituu) jumaluudesta ja palaa siihen jΣlleen joskus, mutta on yhtΣ ja samaa olemusta sen kanssa., , , | Ajan lineaarisuus |
| 36 | Islam levisi nopeasti. LΣhi-idΣn tΣrkeimmΣt maat valloitettiin 20 vuodessa. 600-luvulla islamin valtapiiri ulottui Pohjois-Afrikassa Atlanttiin ja idΣssΣ Intiaan. 700-luvulla kalifien sotajoukot tunkeutuivat Pohjois-Intiaan, Keski-Aasiaan ja Kiinaan. Konstantinopoli, ItΣ-Rooman ja idΣn kristillisen kirkon pΣΣkaupunki joutui vuonna 1453 muslimien haltuun. , ,Katso my÷s: Islam ja Eurooppa, kartta | Islam leviΣΣ |
| 37 | , , , , , , (Kartta), , , , , , | Kartta |
| 38 | Arvonimi, jota kΣytetΣΣn Muhammedin seuraajista ja islamin pΣΣmiehistΣ., Muhammed yhdisti Arabian heimot uskonnollisesti ja valtiollisesti. HΣnen ty÷nsΣ jatkajaksi ja saavutusten sΣilyttΣjΣksi valittiin kalifiksi profeetan oppilas Abu Bekr (632 - 634). HΣn kukisti paikalliset kapinat ja levitti islamia Arabian ulkopuolelle. Omar (634 - 644) vallotti Damaskoksen, Jerusalemin, Egyptin ja Persian. Othman (644 - 656) mΣΣrΣsi saman koraanitekstin noudatettavaksi kaikkialla. NeljΣs kalifi oli Muhammedin vΣvy Ali (656 - 661). Alia seurasi umaijadien suku, jossa kalifin arvo siirtyi perinn÷llisesti. Walid I:n aikana (705 - 715) kalifien valtakunta saavutti suurimman laajuutensa. IdΣssΣ se ulottui Indukseen ja Turkestaniin ja lΣnnessΣ Pohjois-Afrikan kautta Espanjaan, Ranskan rajoille. ,Katso my÷s: jakautuneisuus, | Kalifi |
| 39 | Paimentolaisheimot alkoivat asettua pysyviin kaupunkeihin Arabian niemimaalla 500-luvulta alkaen. Yhdeksi kamelikaravaanien solmukohdaksi muodostui Mekka. Se oli vanhastaan arabien uskonnollinen keskus, jossa palvottiin useita jumalia, joiden kaikkien kuitenkin uskottiin olevan yhden jumalan, Allahin alaisia. Kaaban temppeli Mekan keskustassa oli jo silloin tΣrkeΣ palvontapaikka. Kaaban musta kivi, jonka sanottiin pudonneen taivaasta ja jonka uskotaan olevan Aabrahamin paikalleen muuraama, on edelleen pyhiinvaellusten tΣrkeΣ kohde., ,Katso my÷s: Mekan meno, polyteismi, Mekasta Medinaan,,Kartta | Mekka |
| 40 | Muhammedin ajan Mekassa k÷yhien ja rikkaiden erot nΣyttivΣt kohtuuttomilta. Arabeilla oli yhteinen kulttuuri ja kieli, mutta yhtenΣiseksi kansaksi sitΣ ei voinut kutsua. Kansalta puuttui kokoava vahva hallinto ja yhteinen uskonto. Petokset, sorto, juonittelu, verikostot ja siveett÷myys olivat Mekan arkea., , , , , | Mekan meno |
| 41 | Mekan kauppiaat hermostuivat Muhammedin saarnoista. He pelkΣsivΣt kaupunkinsa suosion laskevan karavaanien vΣlipysΣhdyspaikkana, jos vanha tuloja tuova uskonto syrjΣytyisi. Muhammedin oli lΣhdettΣvΣ Mekasta. Vuonna 620 kaksitoista miestΣ pohjoisesta Jathribin kaupungista uskoi Muhammedin saarnan, ja Muhammed muutti 622 Jathribiin, jonka uudeksi nimeksi tuli Madinat al-Nabi, profeetan kaupunki, Medina (Muhammedin pako Mekasta Medinaan, hedsra). Islamin ajanlasku aloitetaan hedsrasta., ,Muhammedista tuli uuden yhteis÷n lain laatija, tuomari, uskonnollinen, poliittinen ja sotilaallinen johtaja., ,Katso my÷s: Sota | Mekasta Medinaan |
| 42 | monijumalaisuus, arabiaksi "shrik", , , , , , , , , , , , ,Katso my÷s: monoteismi, panteismi., | Polyteismi |
| 43 | Muslimien pyhΣpΣivΣ on perjantai ja silloin kokoonnutaan moskeijaan, joka ei ole vain palvontapaikka, vaan islamilaisen kulttuurielΣmΣn keskus. Se on yhΣ vielΣkin usein uskonnollinen koulu, oikeusistuin, sairaala ja suojapaikka. Maahanmuuttajamuslimeille paikallinen moskeija on ehdottoman tΣrkeΣ turvapaikka uudessa vieraassa kulttuurissa, mikΣli paikallinen islamin suunta vastaa omaa ja totuttua., ,Joskus maahanmuuttaja joutuu kahdenlaisen kulttuuripaineen alle: on sopeuduttava sekΣ uuteen kotimaahan ettΣ uudenlaiseen oman uskonnon ilmiasuun., , , , , , , , ,Katso my÷s: Moskeijan pohjapiirros | Moskeija |
| 44 | 711 kalifien joukot saavuttivat lΣnnessΣ Espanjan ja jopa Ranskan etelΣosia. Frankkien kuiningas Kaarle Martell sai voiton v. 723 kalifien armeijasta, mikΣ silloin pysΣytti islamin etenemisen syvemmΣlle Eurooppaan. , ,Jerusalemin muslimihallinto oli erΣs syy keskiajan ristiretkiin. Ristiretkien seurauksena arabialainen sivistys pΣΣsi hedelm÷ittΣmΣΣn lΣntisen Euroopan kulttuuria. LΣnnessΣ muslimien lukumΣΣrΣ on nykyisen ty÷voiman liikkuvuuden takia kasvanut 25 miljoonaan. | Islam Euroopassa |
| 45 | Jokaisen mieleltΣΣn ja ruumiltaan terveen muslimimiehen ja -naisen velvollisuus on vΣhintΣΣn kerran elΣmΣssΣ kΣydΣ pyhiinvaellusmatkalla Mekassa. Pyhiinvaelluksen keskeinen teema on rauha: rauha Allahin kanssa, oman itsensΣ ja sielunsa kanssa, kanssaihmisten ja kaikkien elΣvien olentojen kanssa., ,Vaelluksella muistetaan profeetta Abrahamin ja hΣnen poikansa Ismaelin, ensimmΣisten Kaaban pyhiinvaeltajien matkaa. Samoin muistetaan tulevaa tuomiopΣivΣΣ, jolloin kaikki maailman ihmiset kootaan Allahin eteen. | Pyhiinvaellus |
| 46 | Muhammed syntyi noin vuonna 570 jKr. HΣn kuului Mekan ylimyst÷÷n, Quirashin heimoon, mutta oli jΣΣnyt kuusivuotiaana orvoksi. Vartuttuaan hΣn kulki kauppakaravaanien mukana ja oppi nΣn kamelinajajan ammatin. HΣn solmi 25-vuotiaana avioliiton ty÷nantajansa, Khadidzan, lesken kanssa., ,HΣn piti mietiskelevΣstΣ elΣmΣntavasta. HΣn vetΣytyi usein Mekan lΣhist÷lle rukoilemaan ja mietiskelemΣΣn. ErΣΣllΣ tΣllaisella retkellΣ hΣn alkoi saada ilmestyksiΣ., ,Katso my÷s: Koraani | Muhammed |
| 47 | Islamin kannattaja, ,Jokainen ihminen on islamin mukaan syntyjΣΣn muslimi, koska Allah on maailmankaikkeuden ja jokaisen ihmisen luoja., , , , , , | Muslimi |
| 48 | Muhammed on Allahin lΣhettΣmΣ viimeinen ja tΣrkein profeetta. Islamin viisi peruspylvΣstΣ:, ,1. Uskontunnustus,2. PΣivittΣiset rukoushetket,3. Paasto,4. Almut,5. Pyhiinvaellus Mekkaan, ,Katso my÷s:,Enkelit,Koraani,laki,suura,sharia | Islamin oppi. |
| 49 | Muslimit uskovat kaikkiin Jumalan profeettoihin erotuksetta. Kaikki Jumalan sanansaattajat olivat kuolevaisia ja inhimillisiΣ ihmisiΣ, joille Jumala ilmoitti sanansa ja velvoitti heidΣt opettamaan sitΣ ihmiskunnalle. Koraani mainitsee nimeltΣ 25 profeettaa ja sanoo, ettΣ heitΣ on ollut enemmΣnkin. Profeettojen joukossa ovat Nooa, Abraham, Ishmael, Iisak, Mooses, Jeesus ja Muhammed. HeidΣn sanomansa on yhdenpitΣvΣ ja se tuli yhdestΣ ja samasta lΣhteestΣ, Jumalalta. MeidΣn tehtΣvΣmme on alistua hΣnen tahtoonsa, eli tulla muslimeiksi., , , | Profeetta |
| 50 | Muhammed kΣytti sanaa islam. Se juontuu arabian sanasta SILM rauha, puhtaus, alistuminen ja kuuliaisuus. Islam tarkoittaa alistumista Jumalan tahtoon ja kuuliaisuutta hΣnen lailleen. Muslimi on se, joka hyvΣksyy sisimmΣssΣΣn islamin tunnustuksen vapaaehtoisesti ja tΣydellisesti. | Silm |
| 51 | Islamin tunnustus on sanallisesti yksinkertainen:,"Ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala (Allah), ja Muhammed on hΣnen profeettansa"., ,Yksinkertaisuudessaan uskontunnustus on merkitykseltΣΣn voimakas ja syvΣllinen ja koskettaa koko yksil÷n ja hΣnen yhteis÷nsΣ elΣmΣntapaa., ,Islamin oppi kiteytyy tΣhΣn tunnustukseen., ,Islam muodostaa yhden maailmamme keskeisen sivilisaation., Katso my÷s: Salema | Tunnustus |
| 52 | Pakollisia rukouksia on viisi: aikaisin aamulla ennen auringon nousua, keskipΣivΣllΣ, kun aurinko on zenitissΣ, keskellΣ iltapΣivΣΣ, auringon laskiessa ja illalla. Rukousaikoja ei saa siirtΣΣ ilman jΣrkevΣΣ syytΣ. ViivΣstyneestΣ rukoushetkestΣ on kuitenkin huolehdittava paremmalla ajalla., , , , | Rukoushetket |
| 53 | Sri Chinmoy on erΣs lΣnsimailla, Suomessakin suosiota saavuttanut intialainen guru. HΣnen oppilauseensa jumaluudesta ja ihmisestΣ valaisee yleisemminkin hindulaista asennetta maailmaan, jumalaan ja ihmiseen, ja kuvastaa niin ollen hyvin panteistista uskonnollisuutta:, , "Jos tunnet itsesi, tunnet Jumalan, koska pohjimmiltaan sinun ja Jumalan vΣlillΣ ei ole eroa. Itsen oivaltaminen on Jumalan oivaltamista ja Jumalan oivaltaminen on Itsen oivaltamista." "Kun ihminen on oivaltanut Jumalan,...hΣn nΣkee Jumalan sekΣ ΣΣrellisessΣ ettΣ ΣΣrett÷mΣssΣ; hΣn nΣkee Jumalan sekΣ persoonallisena ettΣ epΣpersoonallisena.", ,Jos kiinnostaa, katso: AikakΣsitys | Sri Chinmoyn kommentti |
| 54 | Aurinko on zenitissΣ silloin, kun se on kohtisuoraan ylhΣΣllΣ. Aurinko voi olla zenitissΣ kΣΣnt÷piirien vΣlillΣ. Suomessa aurinko ei siis koskaan paista kohtisuoraan ylhΣΣltΣ, ei my÷skΣΣn Marseillessa., , , , , , , , , | Zenit |
| 55 | Paasto tarkoittaa tΣydellistΣ sy÷misestΣ, juomisesta, intiimistΣ seksuaalisesta kontaktista ja tupakoinnista pidΣttΣytymistΣ auringon noususta sen laskuun. Paasto kestΣΣ pΣΣsΣΣnt÷isesti islamilaisen kalenterin yhdeksΣnnen kuun, ramadanin, joka siirtyy kuukalenterin mukaisesti joka vuosi eteenpΣin., ,Katso my÷s: LisΣΣ paastosta | Paasto |
| 56 | Paasto opettaa muslimille vakavaa Jumalan rakastamista, toivoa, palvontaa, kΣrsivΣllisyyttΣ, epΣitsekkyyttΣ, maltillisuutta, tahdonvoimaa, viisasta sΣΣsteliΣisyyttΣ, tervettΣ talouden suunnittelua, kypsΣΣ sopeutumista, henkiinjΣΣmistΣ, kurinalaisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja veljeyttΣ. , ,Paastosta voi saada vapautuksen terveydentilan, iΣn, menstruaation, lapsen imettΣmisen tai matkan takia. Alle murrosikΣisten lasten ei tarvitse paastota. | LisΣΣ paastosta |
| 57 | "Islamin yhteis÷", johon jokainen muslimi kuuluu. | Umma |
| 58 | Sunnalaiset jakautuvat neljΣΣn lakikoulukuntaan: hanafilaisiin, malikilaisiin, shafi'laisiin ja hanbalilaisiin., ,Sunnalaiset ovat saaneet nimensΣ termistΣ ahl an-sunna wa al-jama'a, "sunnan ja yhteis÷n kannattajat"., ,Sunna tarkoittaa oikeata elΣmΣntapaa. Sunna perustuu Koraaniin ja perimΣtieto, eli hadith kokoelmiin. | Sunnamuslimien jakautuneisuus |
| 59 | Shiialaisuudessa uskotaan Jumalan ja ihmisten vΣlittΣjiin eli imaameihin, jotka olivat Alin jΣlkelΣisiΣ. Suunnassa odotetaan 12. imaamia, Mahdia, erΣΣnlaista Messiasta. Mahdi oli kahdestoista, v. 878 kadonnut imaami, joka saapuu uudelleen tΣyttΣmΣΣn maailman oikeudella, kun se tΣhΣn asti on ollut tΣynnΣ vΣΣryyttΣ. Mahdin tuloon asti shiialaisia ohjaavat ajatollahit ja mullahit. Paitsi edesmenneillΣ imaameilla, my÷s elΣvillΣ uskonnollisilla johtajilla on shiialaisuudessa enemmΣn auktoriteettia kuin muissa ryhmittymissΣ., ,LΣnnessΣ ei ole aina osattu erottaa eri islamin suuntauksia toisistaan. Esimerkiksi Iranin lΣhihistorian erityispiirteet tulevat ulkopuliselle tarkkailijalle merkityksellisimmiksi, kun ymmΣrtΣΣ, ettΣ valtaosa Iranin muslimeista on nimenomaan shiialaisia. | Shiialaisten erityispiirteestΣ |
| 60 | Jumalan lait ohjaavat tΣydellisesti kaikkea tΣssΣ maailmassa. Sen jokainen ilmi÷ on tΣydellisessΣ kuuliaisuussuhteessa Jumalaan, islamin tilassa. IhmisellΣ on vapaa tahto ja Σly. HΣnet on nΣin kutsuttu alistumaan vapaaehtoisesti Jumalan lakiin eli tulemaan muslimiksi. Rauhan ja harmonian saavuttamisen paras tae on alistua Jumalan hyvΣΣn tahtoon ja pΣΣstΣ sopusointuun hΣnen hy÷dyllisen lakinsa kanssa., ,Muslimit uskovat, ettΣ islam on yhtΣ vanha kuin Aadam, ja profeetat, mm. Aabraham, Mooses, Jeesus ja Muhammed, ovat vΣlittΣneet sen viestiΣ siitΣ lΣhtien. Nyt uskonnollisen evoluution viimeisessΣ vaiheessa Jumalan viimeinen profeetta Muhammed on palauttanut Jumalan sanoman sen alkuperΣiseen ja vΣΣrentΣmΣtt÷mΣΣn muotoon ja vΣlittΣnyt sen muille., ,Katso my÷s: sharia | Laki |
| 61 | Sharia, islamin laki, perustuu Koraaniin ja sunnaan. Monelle muslimille sharia on loukkaamaton, koska se perustuu Koraaniin ja Allahin johdatukseen. Sharian tulkitsijoilla on suuri arvovalta. Tulkinnassa on monta koulukuntaa, mutta jokainen niistΣ korostaa Koraanin ja Sunnan arvovaltaa. | Sharia |
| 62 | Muslimit uskovat, ettΣ ihminen on vastuullinen omasta pelastumisestaan. TΣmΣ on mahdollista Allahin johdatuksen avulla. Kukaan ei voi toimia toisen puolesta eikΣ niin ollen Allahin ja ihmisen vΣlimiehenΣ. Ihmisen tulee pelastuakseen yhdistΣΣ usko ja toiminta, luottamus Allahin apuun ja oma aktiivisuus. Usko ilman hyviΣ tekoja on yhtΣ hy÷dyt÷ntΣ kuin hyvΣt teot ilman uskoa., ,Allah ei pidΣ ketΣΣn vastuullisena jostakin, mitΣ hΣn ei ole ensin osoittanut tΣlle. Jos ihmisellΣ ei ole mitΣΣn keinoa tietΣΣ islamista, ei ihmistΣ voida pitΣΣ vastuullisena siitΣ, ettΣ hΣn ei ole tullut muslimiksi. Jokaisen muslimin velvollisuus on julistaa islamia teoin ja sanoin. | Pelastus |
| 63 | (jihaad, pyhΣ sota),Islam alkoi Muhammedin muutettua Medinaan levitΣ vΣhitellen kaupungin ympΣrist÷÷n. Medianalaiset ry÷stelivΣt mekkalaisten karavaaneja kerΣtΣkseen apua Medinaan tulleille pakolaisille. Mekkalaiset hy÷kkΣsivΣt Muhammedia vastaan ja l÷ivΣt tΣmΣn joukot ensin. Toisessa kahakassa haavoittunut Muhammed huusi: "Jos joku kuolee taistelussa oikean uskon puolesta, hΣn pΣΣsee paratiisiin!", ,620 Muhammed joukkoineen marssi Mekkaan, teki selvΣΣ Mekan ja Kaaban jumalanpatsaista. Mekkalaiset tunnustivat Muhammedin ainoan Jumalan profeetaksi.,Katso my÷s: PyhΣ sota tΣnΣΣn | PyhΣ sota |
| 64 | TΣllΣ hetkellΣ erityisesti islamilaiset modernistit sanovat, ettei pyhΣ sota tarkoita konkreettista sodankΣyntiΣ, vaan kaikkea ponnistelua ja ty÷tΣ islamin edistΣmiseksi. Esimerkiksi Helsingin islamilaisen yhteis÷n imaami sanoo, ettΣ islam pyrkii elΣmΣΣn rauhassa eri uskontojen kanssa. Juutalaisia ja kristittyjΣ muslimit kunnioittavat erityisesti kirjan kansana, vaikkakaan heidΣn kΣsissΣΣn olevan kirjan ilmoitusta ei pidetΣkΣΣn puhtaana Allahin kirjana, vaan muunnettuna. | PyhΣ sota tΣnΣΣn |
| 65 | Allah ei tarvitse rukouksiamme, koska hΣnellΣ ei ole tarpeita. Rukous (salah) on ihmisen parhaaksi. Rukouksessa ihmisen ruumiin jokainen lihas liittyy sielun ja mielen kanssa yhteen palvoakseen Allahia. Rukous on jokaisen mieleltΣΣn terveen muslimimiehen ja -naisen, joka on vapaa menstruaation tai lapsen synnyttΣmisen saastutuksesta, velvollisuus., ,Katso my÷s:Rukoushetket | Rukous |
| 66 | Alin ja hΣnen poikiensa, Muhammedin jΣlkelΣisten kannattajista syntyi poliittinen vastarintaliike, ns. shiialainen lahko, jolla on sen jΣlkeen ollut vaihteleva mΣΣrΣ kannattajia islamin maissa. Shiialaiset jakautuvat eri ryhmiin sen mukaan, kuinka monta Alin jΣlkelΣistΣ he tunnustavat imaameiksi, Jumalan valtuuttamiksi johtajiksi. N. 90% Iranin kansasta on ns. 12 imaamin shiialaisia. 12. imaamin shiialaiset ovat enemmist÷nΣ my÷s EtelΣ-Libanonissa ja Irakissa., ,Katso my÷s: shiialaisten kΣytΣnn÷stΣ | Shiialaisuus |
| 67 | Islamin valtaryhmΣksi muodostui Muhammedin seuraajaa valittaessa joukko, josta kΣytetΣΣn nimeΣ sunnalaiset. HeitΣ muslimeista on noin 90 prosenttia. He hyvΣksyvΣt neljΣ ensimmΣistΣ kalifia ja heidΣn seuraajansa. Sunnalaiset pitΣvΣt itseΣΣn oikeauskoisina islamin edustajina, sillΣ he noudattavat Koraanin lisΣksi sunnaa, joka sisΣltΣΣ perimΣtietoa Muhammedin menettelytavoista. He eivΣt pidΣ my÷hempΣΣ ilmoitusta jumalallisena.,Sunnamuslimeja on 85 - 90 % maailman kaikista muslimeista. , ,Katso my÷s: islamin jakautuneisuus, Sunnamuslimien jakautuneisuus | Sunnalaiset |
| 68 | Suullinen perimΣtieto, joka on my÷hemmin koottu kirjoitukseksi. Sunnaan on koottu mm. Muhammedin sanoja, menettelytapoja ja vaikenemalla osoitettuja jonkin kΣytΣnn÷n tai asian hyvΣksymisiΣ. Sunna perustuu perimΣtieto- eli hadith-kokoelmiin., ,Katso my÷s: profeetta | Sunna |
| 69 | Koraanin luku. Koraani on jaettu 114 lukuun, suuraan., | Suura |
| 70 | Muslimit uskovat, samoin kuin juutalaiset ja kristityt, ettΣ ajalla on sekΣ alku- ettΣ pΣΣtepisteensΣ. Tulee tuomiopΣivΣ. Kuolleet nousevat ja kaikki ihmiset, miehet ja naiset Aadamista alkaen nousevat tuomiolle. Kaikki, mitΣ teemme, sanomme tai ajattelemme, merkitΣΣn muistiin. Tulemme tuomituiksi teko- jemme perusteella viimeisenΣ pΣivΣnΣ., ,Jos joidenkuiden hyvΣt teot eivΣt saa ansionsa mukaista palkkiota tΣssΣ elΣmΣssΣ, he saavat sen taivaassa ja tuomiopΣivΣnΣ. Jotkut, jotka elΣvΣt syntiΣ tehden, nΣyttΣvΣt pinnallisesti menestyvΣn hyvin tΣssΣ elΣmΣssΣ. TuomiopΣivΣ tulee kuitenkin paljastamaan heidΣn elΣmΣnsΣ todellisen laadun., ,Ne, joiden teot ovat oikeat, toivotetaan armollisesti tervetulleiksi paratiisiin. Toiset ihmiset ansaitsevat teoillaan helvetin., ,Katso my÷s: Pelastus eri uskonnoissa | TuomiopΣivΣ |
| 71 | Muslimille usko ei tarkoita sokeata hyvΣksymistΣ ja kyselemΣt÷ntΣ asennetta. Uskon tulee rakentua perustelluille vakaumuksille, jotka tekevΣt tyhjΣksi turhan epΣilyn ja epΣvarmuuden. , ,Islam takaa uskonnonvapauden ja vastustaa pakkoa uskon alueella. Muslimi uskoo Allahiin, enkeleihin, Pyhiin Kirjoihin niiden alkuperΣisessΣ muodossa, profeettoihin, joista viimeinen on Muhammed, ja tuomiopΣivΣΣn., , , ,Katso my÷s: Tunnustus,,Kolmen monoteistisen uskonnon vertailua | Usko |
| 72 | Voidaanko Jumalan tahto toteuttaa maan pΣΣllΣ?,Islam: Voidaan, tulemalla muslimiksi. Muslimiksi tuleminen tarkoittaa my÷s Allahin armoon tukeutumista.,Juutalaisuus: Voidaan, noudattamalla Jumalan opetusta ja turvautumalla Jumalan laupeuteen.,Kristinusko: Ei voida. Ainoastaan Jeesus Kristus on tΣyttΣnyt Jumalan lain. Ihminen pelastuu Jumalan armosta, vaikka ei pystykΣΣn tΣyttΣmΣΣn hΣnen tahtoaan. HyvΣΣn elΣmΣΣn on syytΣ pyrkiΣ kiitollisuudesta, omantunnon ja jΣrjen vaatimusten tΣhden., ,Muslimit kritisoivat kristinuskoa monijumalaisuudesta kolminaisuusopin tΣhden. Muslimit sanovat usein, ettΣ kristityillΣ on kolme jumalaa: IsΣ, Poika ja Maria. | Kolme monoteistista uskontoa |
| 73 | Pakolaisuuteen liittyviΣ kΣsitteitΣ ,Etnosentrisyys, Kiinti÷pakolainen, Pakolainen, Paluumuuttaja, Siirtolainen, Siirtoty÷ntekijΣ Turvapaikanhakija, Turvapaikanhakijat ja sosiaaliturva,,Ulkomaalainen, Uskonnonvapaus, Vastaanottoasema, Vastaanottokeskus,, , ,Tiedonsiruja,MissΣ pakolaisia on?,Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Euroopassa,Suomalainen todellisuus | Pakolaisuus Suomen nΣk÷kulmasta |
| 74 | Pakolainen on henkil÷, jolla on perusteltua aihetta,pelΣtΣ joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmΣΣn kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi., ,TΣmΣn YK:n hyvΣksymΣn mΣΣritelmΣn mukaan siten esim. sota, luonnonkatastrofi tai k÷yhyys eivΣt ole pakolaisasemaan oikeuttavia syitΣ. Useissa maissa kΣytetΣΣn kuitenkin laajempaa mΣΣritelmΣΣ., ,Kuka sinun mielestΣsi olisi oikeutettu samaan pakolais-,statuksen? | Pakolainen |
| 75 | Turvapaikanhakija on henkil÷, joka anoo suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus on tehtΣvΣ maahan tullessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jΣlkeen. | Turvapaikanhakija |
| 76 | Kiinti÷pakolainen on henkil÷, jolle on my÷nnetty maahan-,tulolupa nk. vuosittaisen pakolaiskiinti÷n kautta. HΣn on,saanut pakolaisen aseman jo ennen Suomeen tuloaan.,Kiinti÷pakolaiset sijoitetaan asumaan suoraan kuntiin.,Suomi on sitoutunut vastaanottamaan tietyn mΣΣrΣn pako-,laisia vuosittain. TΣllΣ hetkellΣ (1995) vuosikiinti÷ on 500.,Kiinti÷pakolaiset tulevat Suomeen YK:n pakolaisjΣrjest÷n,UNHCR:n kautta. | Kiinti÷pakolainen |
| 77 | Ulkomaalainen on henkil÷, joka muuttaa toiseen maahan aikoen jΣΣdΣ sinne hankkiakseen siellΣ toimeentulonsa. NΣin UNHCR:n mΣΣritelmΣn mukaan. Oikeasti mΣΣritelmΣ kuuluu nΣin: "Ulkomaalainen on henkil÷, joka muuttaa pysyvΣssΣ tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen siellΣ toimeentulonsa." (Arvaa, miksi kirjoitimme sen hieman toisin?) , ,Nykysuomen sanakirja: ulkomaalainen: vieraan valtion kansalainen, vierasmaalainen. | Ulkomaalainen |
| 78 | Siirtolainen on henkil÷, joka muuttaa pysyvΣssΣ tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen siellΣ toimeentulonsa., , | Siirtolainen |
| 79 | Siirtoty÷ntekijΣ on henkil÷, joka hakeutuu toiseen maahan hankkiakseen toimeentulon, mutta ei asetu pysyvΣsti maahan. | Siirtoty÷ntekijΣ |
| 80 | Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka on pidemmΣn tai lyhyemmΣn ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. | Paluumuuttaja |
| 81 | Turvapaikanhakijat sijoitetaan aluksi vastaanottoasemille.,NiissΣ tehdΣΣn poliisin turvapaikkapuhuttelu. Vastaanotto-,asemia on HelsingissΣ, Turussa ja Valkealassa. | Vastaanottoasema |
| 82 | Vastaanottoasemilta turvapaikanhakijat siirretΣΣn vastaanottokeskuksiin odottamaan pΣΣt÷stΣ turvapaikkahakemukseen. Odotus saattaa kestΣΣ muutamasta kuukaudesta jopa yli vuoteen. Valtio kustantaa vastaanottokeskusten toiminnan. | Vastaanottokeskus |
| 83 | Turvapaikanhakijat ja sosiaaliturva, ,Turvapaikanhakijalle ei my÷nnetΣ ty÷lupaa. Turvapaikan-,hakija on oikeutettu suomalaiseen toimeentulotukeen,,joka on noin 1900 markkaa kuukaudessa. Odotusaikana,turvapaikanhakijoille jΣrjestetΣΣn tarvittaessa terveys-tarkastus ja sairaanhoito. KouluikΣiset lapset voivat kΣydΣ vastaanottopaikkakunnan peruskoulua. | Turvapaikanhakijat ja sos. turva |
| 84 | Maanosittain:,Afrikka 7,450,100,Aasia 5,773,500,Eurooppa 6,056,600,Latinalainen Amerikka 130,900,Pohjois-Amerikka 1,290,800,Oseania 50,400,Entinen Neuvostoliitto 2,280,700, ,YhteensΣ 23,033,000, ,Joukkoon on laskettu my÷s 6,631,100 maan sisΣistΣ,pakolaista. | MissΣ pakolaisia on |
| 85 | Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Euroopassa,Euroopasta turvapaikkaa hakeneiden mΣΣrΣ kasvoi UNHCR:n tilastoiden mukaan 1987 - 1993 noin 179000:sta 549000:een. Huippuvuotena 1992 saapui perΣti 684000 turvapaikanhakijaa. Vuonna 1994 oli turvapaikanhakijoiden mΣΣrΣ kuitenkin vΣhentynyt noin kolmannekseen vuoden 1993 mΣΣrΣstΣ pΣΣtyen noin 315000 ihmiseen., ,1994 Saksa otti vastaan eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, 17%. SiellΣ on nyt pakolaisia 0,3% vΣest÷stΣ. Suomen vastaava osuus on 0,25%., ,Ranska on ottanut vastaan eniten turvapaikanhakijoita vuosina 1989 - 1993, 35% kaikista Eurooppaan asettuneista. Ranskassa heitΣ on nyt 59000. , , Katso my÷s: Suomen tilanne | Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita |
| 86 | Vuonna 1994 Suomesta turvapaikan hakeneiden mΣΣrΣ noudatti muun Euroopan kehitystΣ, eli vΣheni. 1994 Suomesta haki turvapaikkaa 836 henkil÷Σ. MΣΣrΣ on 1990,-luvun alin. 1993 hakijoita oli 2023 ja 1992 3034 ihmistΣ., ,Vuonna 1994 maahan pΣΣsseistΣ turvapaikanhakijoista oli,177 Somalian, 91 VenΣjΣn, 66 Iranin, 65 ex-Jugoslavian ja 55 Irakin kansalaisia, mm. kurdeja. Kansalaisuuksien mΣΣrΣ kasvoi kokonaismΣΣrΣn laskusta huolimatta vuoden 1993 49 eri kansalaisuudesta vuoden 1994 61 eri kansalaisuuteen., ,Katso my÷s: Paljonko Suomessa asuu ulkomaalaisia? Miksi turvapaikanhakijoiden mΣΣrΣ vΣheni vuonna 1994? , | Suomen tilanne |
| 87 | YK:ssa hyvΣksytty pakolaissopimus kieltΣΣ valtioita rankaisemasta pakolaista laittomasta maahantulosta., ,Passittomalla ja viisumittomalla pakolaisella, ja my÷s siis sellaiseksi tekeytyvΣllΣ, on oikeus anoa turvapaikkaa rajalle tai lΣhetyst÷÷n pΣΣstyΣΣn. | Passittoman pakolaisen tapaus |
| 88 | Suomen pakolaisapu ry esittΣΣ kaksi syytΣ Suomeen ja Eurooppaan hakeutuneiden turvapaikanhakijoiden mΣΣrΣn laskuun vuonna 1994.,1. Suomen lakeja muutettiin niin, ettΣ "perusteettomat hakemukset" pystytΣΣn kΣsittelemΣΣn nopeutetussa menettelyssΣ. SisΣministeri÷n mukaan tieto tΣstΣ on levinnyt ja perusteettomat hakijat ovat jΣttΣytyneet pois Suomesta., ,2. Pakolaisneuvonta ry arvioi, ettΣ SM:n selityksen lisΣksi turvapaikanhakijoiden laskuun on vaikuttanut yleisen rajanvalvonnan tiukkeneminen. Ongelmaksi tiukentunut rajanvalvonta muodostuu sellaiselle turvattomalle, jolla ei ole passia tai riittΣviΣ muita henkil÷papererita. , ,Katso my÷s: Passittoman pakolaisen tapaus | Turvapaikanhakijoiden vΣheneminen |
| 89 | YK:n pakolaisasiain pΣΣvaltuutettu. United Nations High,Commissioner for Refugees., ,YK:n pakolaisjΣrjest÷ UNHCR vastaa pakolaisten tukemiseksi tehtΣvΣn ty÷n organisoinnista. SillΣ on pΣΣmaja GenevessΣ ja yli sata toimistoa eri puolilla maailmaa. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen toimisto sijaitsee Tukholmassa., ,Suomen Pakolaisavulla on tiedotus- ja varainhankinta-,sopimukset UNHCR:n kanssa., ,Tarkemmin UNHCR:stΣ, | UNHCR |
| 90 | YK:n pakolaisjΣrjest÷ UNHCR on humanitaarista, epΣpoliittista ty÷tΣ tekevΣ jΣrjest÷, joka antaa pakolaisille kansainvΣlistΣ suojaa ja apua., ,UNHCR tekee ty÷tΣΣn ensisijaisesti niiden pakolaisten auttamiseksi, jotka ovat YK:n pakolaissopimuksen mukaisia pakolaisia, mutta yhΣ useammin se auttaa my÷s niitΣ, jotka pakenevat sisΣllissotaa, ympΣrist÷ongelmia, nΣlkΣΣ tai kuivuutta., ,UNHCR:n toiminta alkoi vuonna 1951 YK:n yleiskokouksen pΣΣt÷ksellΣ. JΣrjest÷ perustettiin toisen maailmansodan jΣlkeen auttamaan Euroopan miljoonia pakolaisia. NeljΣssΣkymmenessΣ vuodessa maailman pakolaisongelma on lΣhes viisinkertaistunut. Vuoden 1993 alussa pakolaisia oli 18 miljoonaa. 90 prosenttia heistΣ asuu kehitysmaissa., , UNHCR:n pΣΣkonttori on GenevessΣ. LisΣksi on sata toimipistettΣ eri puolilla maailmaa. JΣrjest÷ssΣ ty÷skentelee yli 2600 ihmistΣ., | Tarkemmin UNHCR:stΣ |
| 91 | Vuonna 1965 perustettu Suomen Pakolaisapu on puolueeton, pakolaisty÷h÷n keskittynyt kansalaisjΣrjest÷. SillΣ on kolmekymmentΣ jΣsenjΣrjest÷Σ, satoja henkil÷jΣseniΣ ja kolme paikallisyhdistystΣ. Suomen Pakolaisavun tΣrkeimmΣt tehtΣvΣt ovat varainhankinta, tiedonvΣlitys ja Suomen pakolaispolitiikkaan vaikuttaminen. Pakolaisapu julkaisee Pakolainen-lehteΣ,sekΣ valmistaa ja vΣlittΣΣ pakolaisuuteen liittyvΣΣ materiaalia., ,Suomen Pakolaisavulla on tiedotus- ja varainhankintasopimukset YK:n pakolaisjΣrjest÷n UNHCR:n kanssa. | Suomen Pakolaisapu ry |
| 92 | Jeesus oli tavallinen juutalainen nimi ajanlaskumme alussa. Josefuksen historia tuolta ajalta tuntee kaksitoista Jeesus-nimistΣ henkil÷Σ., ,Ehdottomasti tunnetuin sen ajan Jeesuksista on Jeesus Nasaretilainen, jota hΣnen seuraajansa pitΣvΣt juutalaisten Raamatun lupaamana Messiaana, maailman vapahtajana, jonka rauhanvaltakunta toteutuu ensin ihmisten sydΣmissΣ, ja nΣkyvΣsti vasta hΣnen toisessa tulemisessaan., ,Jeesus on historiallinen henkil÷, vaikkakaan historian tutkimus ei voi varmistaa yl÷snousemusta eikΣ my÷skΣΣn niitΣ uskonnollisia merkityksiΣ, jotka kristityt Jeesukselle antavat. | Jeesus |
| 93 | EtnosentrismillΣ tarkoitetaan taipumusta pitΣΣ oman etnisen ryhmΣn kΣyttΣytymismalleja ja arvoja muiden ryhmien vastaavia malleja ja arvoja parempina., ,Katso my÷s: MikΣ on etninen ryhmΣ?, , | Etnosentrisyys,kuuluvat muslimin arkeen. Rukouksia on viisi,pΣivΣssΣ. Paasto kestΣΣ ramada-kuukauden jokaisen,pΣivΣn auringon laskusta sen laskuun. Almuja tulee,antaa 2.5% tuloista vuosittain, mikΣli,varallisuustaso sen sallii ja pyhiinvaellus, taas,mikΣli varat sen sallivat, on tehtΣvΣ kerran,eliniΣssΣ Mekkaan., ,Koraanissa on ihmisen hengellistΣ ja ΣlyllistΣ,elΣmΣΣ, moraalia, poliittista ja talouselΣmΣΣ,koskevia kΣskyjΣ. Koraanissa on joitakin suoria,elΣmΣntapoja koskevia mΣΣrΣyksiΣ, esim. alkoholin,nauttimiskielto ja kielto sy÷dΣ sianlihaa. Islam ei,pyri tukahduttamaan paikallista kulttuuria. ,Monissa islamin maissa onkin sΣilynyt erittΣin,vanhoja juutalais- ja kristillisiΣ yhteis÷jΣ esim.,Libanonissa.ElΣmΣntapa |
| 94 | Antropologit ja muut tutkijat ovat sitΣ mieltΣ, ettΣ sana "etni" on perin vaikeasti mΣΣriteltΣvissΣ. Yksi sanoo: "Etnisyys edustaa niitΣ yhteisiΣ kulttuurisia ominaisuuksia, joita jollain puhujan elΣmΣnpiirin ulkopuolelle kuuluvalla ihmisryhmΣllΣ on"., ,MitΣ tΣstΣ seuraa:,-Omaa joukkoa ja ryhmΣΣ ei mielletΣ etniseksi ryhmΣksi.,Suomalaiset erottuvat suomalaisiksi vasta, kun nΣk÷piirissΣ on jotakin porukkaa, jota ei mielletΣ suomalaisiksi.,-On kyse kulttuurisesta etΣisyydestΣ, toiseudesta, toisen- laisuudesta.,-Etni erottuu kielen, syntyperΣn, nimien, sukulaisuuden, asuinalueen, tapakulttuurin, vaateparren, taloudellisten siteiden, uskonnon ja taiteen perusteella. | Etninen ryhmΣ |
| 95 | 1. Sunnalaiset,2. Shiialaiset,2.1. 12 imaamin shiialaisuus,2.2. Alawilaiset / nusairlaiset,2.3. Ibadilaiset,2.4. Ismaililaiset,2.4. Zaidilaiset,3. Druusit,4. Babilaiset,5. Bahait,6. Wahhabilaiset,7. Muslimiveljet,8. Fundamentalistit,9. Suufilaiset | Islamilaiset ryhmΣt tarkemmin |
| 96 | Islam syntyi 600-luvulla jKr ja Muhammed noin 570 jKr Mekan kaupungissa. Muhammedin ollessa noin neljΣkymmentΣvuotias enkeli Gabriel alkoi ilmestyΣ hΣnelle. NΣin lΣhes 20 vuoden sisΣllΣ syntyi Koraani. Ilmestysten alkaessa Muhammed asui Mekassa. Aluksi kΣytiin tiukka taistelu Mekan kaupungin asukkaiden vanhan polyteistisen uskonnon ja Muhammedin opettaman vΣlillΣ. Taistelu pΣΣttyi islamin kannattajien voittoon: islam alkoi edetΣ., ,Katso my÷s: PyhΣ sota | Islamin synty |
| 97 | Usko vain yhteen Jumalaan, yksijumalaisuus, ,Monoteistisia maailmanuskontoja ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Monoteistisissa uskonnoissa uskotaan usein my÷s luotujen henkiolentojen olemassaoloon, mutta nΣitΣ ei pidetΣ jumalina., , ,Katso my÷s: Juutalaisuuden monoteismista, Kolmen monoteistisen uskonnon vertailua, Kristinuskon monoteismista, ,Katso my÷s: polyteismi, panteismi | Monoteismi |
| 98 | , , , , , , , ,Rabbi on uskonnollinen opettaja.,Rabbi on opetuksen, tooran, tulkitsija ja selittΣjΣ, jonka puoleen kΣΣnnytΣΣn epΣselvissΣ opetuksen noudattamisen kΣytΣnt÷Σ koskevissa asioissa. SΣΣnn÷st÷Σ, jonka tarkoitus on kattaa kaikki elΣmΣn alueet, kutsutaan halachaaksi ( kΣynti, vaellus ). | Rabbi |
| 99 | *614 - 637 jKr: persialaisten herrus Palestiinan alueella,*637 - 1096 jKr: arabien vallan aikaa,*1096 - 1244 jKr: ristiretkien aikaa,*1244 - 1517 jKr: mongolien vaikutuksen aikaa,*1517 - 1919 jKr: turkkilaisten herruus Palestiinassa,*1906 jKr: Voimakkaita juutalaisvainoja VenΣjΣllΣ, jolloin paluuliike vilkastuu,*1917 jKr: Balfourin julistus, jonka mukaan Palestiina on juutalaisten kansallinen kotipaikka,*1919 jKr: Palestiinasta tulee Englannin mandaatti,*1935 - 1945 jKr: holokausti, Hitler tuhoaa suurimman osan Euroopan juutalaisista, ,Vuodesta 1945 eteenpΣin | Juutalaisten historia 614 eKr - 1945 |
| 100 | Vuokra-auto, jossa kulkuvΣlineen lisΣksi vuokrataan kuljettajan ty÷panos ;-D | Taksi |
| 101 | Auton py÷rΣt Marseillessa ovat kaikki kumisia.,Kumi tehdΣΣn kautsusta ;-) | Kuminen |
| 102 | Makkabealaiset, joskus kirjoitetaan my÷s makkabilaiset, hasmonealaiset tai hasmonit, olivat juutalainen hallitsijasuku, joka vapautti kansansa syyrialaisten vallasta toisella vuosisadalla eKr., ,Makkabealaissodista kerrotaan apokryfikirjoissa. Makkabealaisten voittoisan sodan seurauksena. my÷s toinen temppeli pyhitettiin uudestaan., ,Katso my÷s: juutalaisten historia | Makkabealaiset |
| 103 | in (lat.), sisΣΣn,caro (lat.), liha, ,Lihaksituleminen, ruumiillistuminen, personoituma. , ,Kristinuskossa sanalla inkarnaatio tarkoitetaan Jumalan ihmiseksi tulemista. Kristityille joulu on siis inkarnaation juhla., , , ,Katso my÷s: reinkarnaatio | Inkarnaatio |
| 104 | Maailmassa on n. 16 miljoonaa juutalaista, joista n. neljΣ miljoonaa asuu Israelissa., ,Juutalaiset ovat maailmanlaaja heimo, global tribe, jolla on paikkapaikoin suurikin merkitys talouden, politiikan, tieteen ja taiteen aloilla. | Miten paljon heitΣ on |
| 105 | 12. imaamin shiialaisuus on Iranin valtionuskonto., ,Katso my÷s: imaami | 12. imaamin shiialaisuus |
| 106 | Alawilaisten mukaan profeetta Muhammed oli vain Alin edeltΣjΣ. Alia pidetΣΣn Jumalan inkarnaationa. SiitΣ tulee nimitys: "alilaiset" RyhmΣΣn liitytΣΣn vihkimyksen kautta. Useimmat alawilaiset elΣvΣt Syyriassa. | Alawilaiset |
| 107 | Ibadilaiset ovat erΣs kharijilaisten pΣΣryhmΣ. Kharijilaiset taas eivΣt hyvΣksyneet kalifi Alin neuvottelua,Mu'awiyan kanssa. Ibadilaisten ryhmΣn perusti 'Abd Allah ibn 'Ibad al-Murri al-Tamimi. HΣn erosi 685 kharijilaisista. Ibadilaiset pitΣvΣt muita muslimeja pakanoina ja hyvΣksyvΣt heidΣn surmaamisensa. Imaami on heille ehdoton johtaja. , ,Ibadilaisia on Omanissa, ItΣ-Afrikassa, Tripolitaniassa Libyassa ja EtelΣ-Algeriassa. | Ibadilaiset |
| 108 | Ismaililaiset eivΣt tunnusta kuudennen imaamin Ja'far al-Sadiqin (k. 765) poikaa Musa al-Kazimia (k. 799) imaamiksi, vaan pitΣvΣt seitsemΣntenΣ imaamina Ismailia, kuudennen imaamin vanhinta poikaa., ,Ismaililaisille Ismael on Mahdi, jota odotetaan tulevaksi uudelleen maailmaan., ,Ismaililaisten oppiin liittyy salatietoa ja se on tarkoitettu vain suppealle piirille. Luvulla 7 on kΣytΣnn÷ssΣ keskeinen asema., ,Ismaililaisia on EgyptissΣ, Syyriassa, JemenissΣ, Iranissa,,Afganistanissa, Pakistanissa, Intiassa ja ItΣ-Afrikassa. | Ismaililaiset |
| 109 | Zaidilaiset pitΣvΣt viidentenΣ imaamina Muhammad al-Baqirin velipuolta Zaid ibn 'Alia (k. n. 740)., ,Nykyisin zaidilaisia on JemenissΣ. | Zaidilaiset |
| 110 | Druusilaisuus perustuu shiialaisen ismaililaiseen suuntaukseen. Nimitys tulee persialaisesta saarnaajasta al-Darazista (k. 1019). Al-Daraz toimi Kairossa kalifi al-Hakimin hovissa., ,Druusit itse kutsuvat itseΣΣn nimellΣ al-muwahhidun "Jumalan ykseyttΣ korostavat". Druusit uskovat mm. sielunvaellukseen, eivΣtkΣ muut muslimit lue heitΣ ummaan., ,Druuseja on Libanonissa ja Syyriassa. Libanonissa heillΣ on poliittista ja sosiaalista vaikutusvaltaa. | Druusit |
| 111 | Arabian sana "bab", portti on babilaisten juurena. Varhaisessa shiialaisuudessa "bab" tarkoitti imaamin pitkΣlle edennyttΣ oppilasta., ,Babilaisuuden perusti Saiyid 'Ali Muhammed Shirazilaisen (1819 - 50) perustama uskonto, joka korosti Koraanin symbolista, vertauskuvallista merkitystΣ ja halusi riisua uskonnon harjoittamisen ulkonaisista merkeistΣ. Saiyid 'Ali Muhammed Shirazilainen surmattiin harhaoppisena. HΣnen ajattelunsa on vaikuttanut bahai-uskontoon. | Babilaiset |
| 112 | "Rukouksenjohtaja",Imaami johtaa islamin rukoushetkiΣ. Imaami voi olla periaatteessa maallikko, mutta kΣytΣnn÷ssΣ hΣn usein on teologi. Shiialaisuudessa imaami on islamin johtaja Muhammedin jΣlkeen. | Imaami |
| 113 | Persialainen Baha' Allah (1817 - 97) perusti bahai-uskonnon. Se perustuu babilaisuuteen., ,Oppi korostaa uskontojen yhteisiΣ piirteitΣ, ihmiskunnan ykseyttΣ ja suvaitsevaisuutta., ,Bahaita on Iranissa ja lΣhetysty÷n tΣhden my÷s lΣnsimaissa. | Bahait |
| 114 | 1700-luvulla Arabian niemimaalla syntyi ankaran puhdasoppinen liike, wahhabilaiset. NimensΣ ryhmΣ sai perustajastaan 'Abd al-Wahhabista (k. 1792)., ,He kΣyttΣvΣt itsestΣΣn nimitystΣ "Jumalan ykseyttΣ korostavat", samoin kuin druusit., ,Suurin osa Saudi-Arabian muslimeista on wahhabilaisia. | Wahhabilaiset |
| 115 | al-Ikhwan al-Muslim, ,Hasan al-Banna perusti muslimiveljet-jΣrjest÷n 1928 EgyptissΣ. Se on poliittinen liike, joka vastustaa lΣnsimaista vaikutusta. Sen ihanne on neljΣn ensimmΣisen kalifin aikainen islamilainen yhteiskunta. Liike on levinnyt my÷s muihin islamin maihin. | Muslimiveljet |
| 116 | Fundamentalistit on lΣnsimaissa kΣytetty termi jonkin uskonnon kannattajista, jotka pitΣvΣt kirjaimellisesti kiinni uskonnon pyhistΣ teksteistΣ ja etsivΣt tapaa noudattaa niitΣ mahdollisimman tarkasti omassa elΣmΣssΣΣn., ,Islamilaisiksi fundamentalisteiksi luokitellut - he eivΣt itse kΣytΣ itsestΣΣn tΣtΣ nimitystΣ - pyrkivΣt islamilaisen valtion muodostamiseen asettamalla islamin ohjeet yksil÷llisen ja valtiollisen elΣmΣn perustaksi, fundamentiksi., ,Fundamentalisteiksi lΣnsimailla nimitetyt muslimit eivΣt muodosta yhtenΣistΣ ryhmΣΣ. KΣsitykset islamilaisen valtion luonteesta ja siihen pΣΣsemisen toimintatavoista vaihtelevat. , ,Katso my÷s: fundamentalistit juutalaisuudessa ja kristinuskossa. | Islamin fundamentalistit |
| 117 | Vuosi Koko vΣest÷n Ulkomaalaisten % koko LukumΣΣrΣinen, lukukumΣΣrΣ lukumΣΣrΣ vΣest÷stΣ kasvu,1980 4 771 292 12 063 0,3,1981 4 787 769 12 670 0,3 607,1982 4 812 237 13 608 0,3 938,1983 4 842 306 14 409 0,3 801,1984 4 870 039 15 702 0,3 1 293,1985 4 893 878 16 753 0,3 1 051,1986 4 910 818 17 029 0,3 276,1987 4 925 772 17 268 0,4 239,1988 4 938 679 17 724 0,4 456,1989 4 954 484 18 670 0,4 946,1990 4 974 563 21 174 0,4 2 504,1991 4 998 704 26 255 0,5 5 081,1992 5 029 061 37 642 0,7 11 378,1993 5 055 199 46 250 0,9 8 608,1994 5 077 912 55 587 1,1 9 337 (Monitori-lehti) | Paljonko Suomessa on ulkomaalaisia? |
| 118 | Aabraham, Ajanlasku, Askenasit, Dekalogi, Diaspora, Eskatologia, Essealaiset, Ghetto, Hasidismi, Historia, Holokausti, Ihmiskuva, Jumala, Jiddish, Juhlat, Juutalaisuudesta yleensΣ, Kipa, Kirjat, Kosher, Laki, Liitto, Makkabealaiset, Messias, Mesusa, Miten paljon heitΣ on, MitΣ juutalaisuus on, Monoteismi, Mooses, Mishna, Opista, Ortodoksijuutalaiset, Patriarkat, Pelastus, Pogrom, Profeetat, Rabbi, Rituaalit, Sapatti, Sefardit, SeemilΣiset, Sidur, Sionismi, Suuntauksia, Synagoga, Synty, Talmud, Tefilin, Temppeli, Toora, Usko | Juutalaisuus |
| 119 | Ei-kanoniset kirjat, Inkarnaatio, Jakautuneisuus, Jeesus, Joulu, Jumala, Katolisuus, Kolminaisuus, Kristus, Levinneisyys, Luterilaisuus, LΣhetysty÷, Messias, Ortodoksit, Pelastus, Protestantit, PyhΣ Henki, PΣΣsiΣinen, Raamattu, Synti | Kristinusko |
| 120 | Juutalaiset ovat kansallinen ja uskonnollinen yhteis÷, jonka jΣsenet ovat hajautuneet ympΣri maailmaa., ,Yhdet korostavat historiaa, toiset uskontoa ja kolmannet kulttuuria juutalaisuutta koossapitΣvΣnΣ voimana., ,YleensΣ katsotaan, ettΣ juutalaisesta ΣidistΣ syntynyt on juutalainen., ,Juutalaisuus ei ole vain uskonto, se on tapa elΣΣ., ,Vaikka juutalaisuus on selvΣsti etninen uskonto, se nΣkee itsensΣ erityisesti ihmiskunnan hengellisenΣ opettajana., ,Juutalaisuus ei tee lΣhetysty÷tΣ. | MitΣ juutalaisuus on |
| 121 | Juutalaiset katsovat periytyvΣnsΣ kantaisΣstΣΣn Aabrahamista. Kansan alkuvaiheista kertoo juutalainen perimΣtieto, joka on monelle tuttua Raamatusta. Alkuvaihekertomuksen kolme tΣrkeΣtΣ patriarkkaa ovat,Aabraham, Iisak ja Jaakob., ,Patriarkka Aabraham, silloin vielΣ Abram, sai Jumalalta kehotuksen jΣttΣΣ kotiseutunsa Mesopotamia ja lΣhteΣ uuteen maahan noin 2000 - 1800 eKr. HΣn kulki Syyrian kautta Palestiinaan, Kanaanin maahan, jossa osa heimosta vaelteli paimentolaisena, osa alkoi viljellΣ maata. | Aabraham,Aabraham |
| 122 | Erityisesti Espanjan ja VΣlimeren rannikkoalueiden juutalaisista kΣytetty yhteisnimitys., ,Heprean ja espanjan kielen sekoittuessa syntyi sefardien keskuudessa kieli: ladino. | Sefardit |
| 123 | NΣkee kirjoitettavan suomeksi my÷s: ashkenaasit., ,Keski-, ItΣ- ja EtelΣ-Euroopan juutalaisista kΣytetty yhteisnimitys. HeidΣn ΣidinkielensΣ on usein jiddish. Juutalaisten valtaosa, my÷s Suomessa asuvat, on askenaseja., ,Katso my÷s: pogrom | Askenasit |
| 124 | Varsinkin VenΣjΣllΣ juutalaisiin kohdistuneen vΣkivalta-aallon nimitys. | Pogrom |
| 125 | 1. MinΣ olen Herra, sinun Jumalasi. ─lΣ palvele muita jumalia.,2. ─lΣ tee itsellesi jumalankuvaa.,3. ─lΣ vanno Herran nimeen turhaan.,4. PyhitΣ lepopΣivΣ.,5. Kunnioita isΣΣsi ja ΣitiΣsi.,6. ─lΣ tapa.,7. ─lΣ tee huorin.,8. ─lΣ varasta.,9. ─lΣ todista vΣΣrin.,10. ─lΣ tavoittele lΣhimmΣisesi omaisuutta. | Dekalogi |
| 126 | Hajaannus. Juutalaiset ovat olleet aina liikkuvaista ja monessa eri maassa ja monen eri kulttuurin keskellΣ elΣvΣΣ kansaa., ,Juutalaiset laskevat syntynsΣ Abramin (my÷h. Aabraham) matkasta Mesopotamiasta Kanaanin maahan.Vanhan testamentin mukaan Joosefin aikana juutalainen heimo siirtyi asumaan Egyptiin, josta Mooses johdatti heidΣt takaisin Kanaanin maahan useita vuosisatoja my÷hemmin n. 1200 eKr.Babylonian vallan aikana juutalaiset siirrettiin pakolla n.722 eKr. takaisin Aabrahamin synnyinsijoille. Persialaisvallan aikana halukkaat saivat muuttaa takaisin Palestiinaan ( alk. 539 eKr).,Kanaanin maa, Palestiina tai juutalaisten asuinalueet ovat olleet vain lyhyitΣ ajanjaksoja juutalaisten hallinnassa. ValtaapitΣvien kanssa on luonnollisesti aika ajoin ollut hankaluuksia. Roomalaiset tuhosivat kapinaa kukistaessaan Jerusalemin v. 70 jKr, ja juutalaisille alkoi historiansa pisin diasporan, hajaannuksen aika. , ,Katso my÷s: EntΣ tΣnΣΣn? | Diaspora |
| 127 | Juutalaisuuteen kuuluu usko kuolleiden yl÷snousemukseen, tulevaan maailmaan sekΣ erityisesti Messiaan odotus. Jotkut tutkijat ovat sitΣ mieltΣ, ettΣ Messiaan odotus ei ollut kaikkein keskeisin juutalaisen uskon ilmenemismuoto. Juutalaisille kun oli usein tΣrkeΣmpΣΣ elΣΣ oikein kuin uskoa oikein. Puhutaankin ortopraksiasta ortodoksian asemesta (oikeasta kΣytΣnn÷stΣ oikean opin asemesta)., ,Profeettojen ennustukset koskivat usein tulevan ihannekuninkaan "rauhanruhtinaan" aikaa., ,Katso my÷s: Ongelmallinen messias | Messias |
| 128 | Juutalaisuus on kirjauskonto. Uskonnon perustana on kaksiosainen laki, joka jakautuu Tooraan ja Mishnaan. (Katso tΣssΣ kohdassa rabbiini Ove Schwartzin kommentti.), ,1. Kirjoitettu opetus, Toora (kristittyjen Vanha Testamentti),2. Suullinen opetus, Mishna, joka sai kirjoitetun muodon n. v. 200 mennessΣ. Mishnan sΣΣd÷kset on koottu Talmud,-nimiseen kirjakokoelmaan, joka sai muotonsa v. 500 mennessΣ., ,Juutalaiset nimittΣvΣt tooraa mielellΣΣn "Opetukseksi"., ,Toora-tekstit ovat aina kirjoitettu kΣsin. Synagoogan jumalanpalveluksissa kΣytetΣΣn vain kΣsinkirjoitettuja tekstejΣ., ,Tooran synonyymina kΣytetΣΣn sanaa: opetus. | Toora ja Mishna |
| 129 | *1947 jKr: YK laati suunnitelman Palestiinan jakamisesta arabeille ja juutalaisille,*1948 jKr: Englanti luopui Palestiinan mandaatistaan ja sisΣllissota puhkesi, Israelin perustamisjulistus,*1956 jKr: Egypti kansallistaa Suezin ja Israel valtaa Englannin ja Ranskan tukemana Siinain, mutta vetΣytyy,YK:n vaatimuksesta,*1967 jKr: Kuuden pΣivΣn sota, jonka aikana Siinai jΣlleen vallataan, mutta luovutetaan taas takaisin Egyptille,*1973 jKr: "Lokakuun sota", "Jom Kippur -sota" | 1947 - 1973 |
| 130 | Opetuksessa, Toorassa, on 613 kΣskyΣ, joista 365, mikΣ vastaa vuoden pΣivien lukumΣΣrΣΣ, on kielteistΣ ja 248, mikΣ taas vastaa ihmisruumiin luiden lukumΣΣrΣΣ, my÷nteistΣ tee-kΣskyΣ. Herraa on siis palveltava koko ruumiilla vuoden jokaisena pΣivΣnΣ. NΣmΣ kΣskyt ja kiellot muodostavat yhdessΣ "opetuksen aitauksen", jonka sisΣllΣ uskova on Jumalan mielisuosion alainen., ,Opetuksen keskeinen sisΣlt÷ on yksi ainoa asia: rakkaus Jumalaan ja lΣhimmΣiseen., ,Opetuksen ydin on dekalogi, kymmenen kΣskyΣ., ,Opetuksen synonyymina kΣytetΣΣn sanaa: Toora | Opetus |
| 131 | Maailmassa on n. 16 miljoonaa juutalaista, joista n. neljΣ miljoonaa asuu Israelissa. Varsinkin 1800-luvun loppupuolelta alkaen juutalaisten keskuudessa on vaikuttanut sionistinen liike, jonka pΣΣmΣΣrΣnΣ on ollut turvallisen maa-alueen luominen vainotulle kansalle. | Sionismi |
| 132 | Juutalaisuutta on mahdotonta ymmΣrtΣΣ kΣsittΣmΣttΣ juhlien merkitystΣ. NiissΣ traditio siirtyy polvelta polvelle. Juhlat ovat havainnollisia, vΣrikkΣitΣ ja usein lapsenomaisiakin., ,Hanukka (Valon juhla),Jom Kippur (Suuri sovintopΣivΣ),Pesach (PΣΣsiΣinen),Purim (Ilojuhla),Rosh Hashanah (Uusi vuosi),Sapatti,Shavuot (Viikkojuhla),Simhat Thora (Tooran ilopΣivΣ),Sukkot (Lehtimajajuhla),Tisha Bav | Juutalaisten juhlat |
| 133 | Varsinaisia dogmeja ei juutalaisuudessa oikeastaan ole. PΣΣkohta on usko yhteen Jumalaan (Ks esim. 5. Moos. 6: 4 - 5). TΣmΣ Jumala on maan ja taivaan luoja. HΣn on valinnut Israelin noudattamaan kΣskyjΣΣn ja todistamaan itsestΣΣn pakanakansojen keskellΣ. Aikojen lopulla Jumala uudistaa maailman Messias-kuninkaan kautta. Silloin maailmassa vallitsee rauha ja hyvinvointi ja Jerusalem on oleva Messiaan pΣΣkaupunki. | Usko |
| 134 | Erityisen tyypillistΣ juutalaisuuden suuntauksille on keskittyminen tiettyjen rabbien ympΣrille, erΣΣnlainen opetuslapseus., ,PΣΣryhmittymΣt:,1. Ortodoksijuutalaisuus,2. Konservatiivijuutalaisuus,3. Reformijuutalaisuus | Suuntauksia |
| 135 | Ortodoksijuutalaisuus on juutalaisuutta sen perinteellisessΣ muodossa: sillΣ on koko opetuksen taakka harteillaan, ei vain Raamattu (,jonka kristityt tuntevat nimellΣ "Vanha testamentti"), vaan my÷s Talmud. Molemmat ovat ohjeellisia, pyhiΣ, inspiroituja ja Siinailla saatuja., ,Kiivaille ΣΣriortodokseille ei riitΣ, ettΣ he itse noudattavat opetusta; kaikkien pitΣisi noudattaa sitΣ. Erityisesti sapatin kΣskyjen pitΣminen on heille keskeistΣ., ,Ortodoksijuutalaisia on 25 - 30 % kaikista juutalaisista., ,Katso my÷s: Ortodoksien vaikutuksesta, SapattisΣΣd÷ksiΣ | Ortodoksijuutalaisuus |
| 136 | Sapattina kiellettyjΣ pΣΣt÷itΣ on neljΣkymmentΣ, yhtΣ vaille:,- kyntΣminen, kylvΣminen, sadon korjaaminen, lyhteiden sitominen, puiminen, viskaaminen, erotteleminen,- jauhaminen, seulominen, taikinan alustaminen, leipominen,- villan keritseminen, kahden langan kutominen, kahden langan halkaiseminen,- solmun solmiminen ja avaaminen, kahden piston ompeleminen ja purkaminen kahden piston ompelemista varten,- kauriin metsΣstΣminen, teurastaminen, nahan nylkeminen, suolaaminen, nahan parkitseminen, kaapiminen ja leikkaaminen,- kahden kirjaimen kirjoittaminen ja pyyhkiminen kahden kirjaimen kirjoittamista varten,- rakentaminen, purkaminen, tulen sammuttaminen tai sytyttΣminen, vasaralla ly÷minen ja paikalta toiseen siirtΣminen., ,NΣmΣ ovat pΣΣty÷t, neljΣkymmentΣ, yhtΣ vailla. | SapattisΣΣd÷ksiΣ |
| 137 | Konservatiivi- ja reformijuutalaisuus ovat lΣhellΣ toisiaan. Konservatiivit haluavat pitΣΣ perinnΣiset tavat niin pitkΣlle kuin tuntuu tarkoituksenmukaiselta. Reformijuutalaiset menevΣt uudistuksissaan paljon pitemmΣlle., ,Reformijuutalaisuus lΣhtee siitΣ, ettΣ kullakin sukupolvella on oikeus muovata uskon sisΣlt÷ uusiin, omaa aikaansa vastaaviin muotoihin. Ulkonaiset muodot eivΣt ole pΣΣasia vaan itse uskon sisΣlt÷. Opetuksen tΣyttΣminen ei ole niin tΣrkeΣtΣ kuin uskonnon henkisen luonteen toteutuminen., , , , | Konservatiivi- ja reformijuutalaisuus |
| 138 | Reformijuutalaisuus kΣyttΣΣ itsestΣΣn mielellΣΣn kuvaa:,"Se on elΣmΣn puu kaikille, jotka siihen tarttuvat - onnellinen, ken pitΣΣ siitΣ kiinni." Sananlaskut 3:18, ,Puusta on karsittava kuolleet oksat, tarvitaan siis reformia,,jotta runko pysyisi elΣvΣnΣ. TΣllΣ perustellaan tradition karsimisia ja uudistuksia., ,Reformijuutalaisuus lΣhtee siitΣ, ettΣ jokaisella sukupolvella on oikeus muovata uskon muuttumaton sisΣlt÷ uusiin, aikaa vastaaviin muotoihin. Muoto ei ole pΣΣasia, vaan sisΣlt÷: elΣvΣ persoonallinen usko ja yhteys Jumalaan. Reformijuutalaisuus haluaa olla profeetallisen juutalaisuuden jatkoa. Profeetoille ulkonainen kultin muoto oli toisarvoista uskon aidon ilmaisun rinnalla. Usko nΣkyy Jumalan ja lΣhimmΣisten palvelemisena. | Reformijuutalaisuus |
| 139 | *Juutalaisuus ei kuulu maailmanuskontoihin levinneisyytensΣ tai laajenemisensa perusteella. Se rajoittuu tietyn kansan pariin.,*Juutalaisuus on vaikuttanut muulla tavoin maailmanhistoriaan.,*Juutalaisuus on vaikuttanut merkitsevΣsti kristinuskon ja islamin syntyyn ja sisΣlt÷÷n.,*Juutalaisten dekalogi, kymmenen kΣskyΣ on vaikuttanut YK:n ihmisoikeusjulistuksen sisΣlt÷÷n. Tosin kaikista maailmanuskonnoista l÷ytyy hyvinkin samansuuntaisia ihmisten kΣyttΣytymistΣ normittavia kΣskyjΣ.,*Monet maailman kulttuuriin vaikuttaneet filosofit, tiedemiehet ja taiteilijat ovat olleet ja ovat juutalaisia.,*Juutalaisuus ei ole vain uskonto, se on tapa elΣΣ.,*Uskonnon opillisen puolen asemesta korostetaan enemmΣn tekoja., ,Katso my÷s: Pieni luettelo suurista vaikuttajista. | Juutalaisuudesta yleensΣ |
| 140 | 1. Juutalaisuuden synty: Aabraham, Patriarkat,,2. Nykyaikaisen juutalaisen valtion synty | Synty |
| 141 | Yhdistyneet kansakunnat halusi jakaa 1947 Palestiinan arabien ja juutalaisten kesken. Syntyi sisΣllissota, jossa juutalaiset valloittivat Galilean, rannikkoa ja LΣnsi-Jerusalemin. Loppualue jΣi Jordanian haltuun. Israel julistautui itsenΣiseksi valtioksi. Vuonna 1967 se laajensi aluettaan ja miehitti koko Jordanin lΣnsirannan ja Siinain niemimaan, joka nyt on luovutettu takaisin Egyptille. | Israelin valtion synty |
| 142 | *1500 eKr: patriarkkojen aika,*1200 eKr: Mooses,*1000 - 925 eKr: Saul, Daavid, Salomo,*925 - 722 eKr: Pohjoisen Israelin itsenΣisyys,*925 - 587 eKr: EtelΣisen Juudan itsenΣisyys,*722 - 539 eKr: pakkosiirtolaisuus,*539 - 323 eKr: paluu Palestiinaan persialaisvallan aikana,*323 - 200 eKr: Egyptin herruus Palestiinassa,*200 - 160 eKr: Syyrian herruus Palestiinassa,*160 - 63 eKr: makkabealaisten saavuttama itsenΣisyys,*63 eKr - 614 jKr: Rooman herruus Palestiinassa,*70 jKr: Jerusalemin hΣvitys,*135 jKr: juutalaiskapina, jonka jΣlkeen juutalaisilta kiellettiin pΣΣsy Jerusalemiin,Vuodesta 135 eteenpΣin, | Historia |
| 143 | ErittΣin laaja, sodan tai tulen aiheuttama katastrofi, jossa ihmiset suurin mΣΣrin menettΣvΣt henkensΣ., ,Toisen maailmansodan aikana Hitlerin Saksa tuhosi n. 6 miljoonaa juutalaista. TΣstΣ murhenΣytelmΣstΣ kΣytetΣΣn yleisesti sanaa "holokausti". | Holokausti |
| 144 | Vanha Testamentti (On syytΣ muistaa, ettΣ sana "Vanha testamentti" on kristittyjen kΣyttΣmΣ sana juutalaisten kirjoituksista. Jotkut juutalaiset saattavat pitΣΣ sitΣ loukkaavana. KΣytΣmme sitΣ siis vain teknisenΣ terminΣ.) puhuu Jumalasta persoonana, maailman Luojana ja historian Herrana. HΣn ohjaa kansojen ja yksil÷iden kohtaloa ja valmistaa maailmalle lopullista pelastusta., ,Talmudista l÷ytyy lisΣksi ajatus: Ihminen on Jumalan ty÷toveri, jonka tulee edistΣΣ Jumalan hyvΣn tahdon toteutumista maailmassa., ,Jumala, Herra, on valinnut maailmasta erityisesti Israelin kansan omaisuuskansakseen, tehnyt sen kanssa liiton ja antanut sille lain, joka on hΣnen tahtonsa ilmoitus., ,Katso my÷s: kipa, monoteismi, panteismi, polyteismi | Jumala |
| 145 | Juutalaisuus korostaa, ettΣ ihmisellΣ on vapaa tahto. Juutalaiset eivΣt usko siis ennaltamΣΣrΣykseen. Ihminen ei ole perisynnin alainen, mutta hΣnessΣ on hyvΣ ja paha taipumus luomisjΣrjestyksen mukaisesti., ,Ihminen valitsee itse, noudattaako hΣn hyvΣΣ vai pahaa taipumusta. HΣn on siis ehdottomasti vastuullinen teoistaan. Jumalan edessΣ ihminen on vastuullinen siitΣ, miten hΣn suhtautuu yksil÷ihin, yhteis÷÷nsΣ, yhteiskuntaan ja luomakuntaan., ,Ihmisen velvollisuus on noudattaa Jumalan kΣskyjΣ. | Ihmiskuva |
| 146 | Messias-arvon tavoittelijoita on juutalaisuudessa esiintynyt tuhansia vuosia. EhkΣ tunnetuin erimielisyyttΣ synnyttΣnyt messias-hahmo on Jeesus Nasaretilainen. Viimeisin huomattava oli Shabbatai Zvi. HΣn nostatti vuoden 1665 Turkissa voimakkaan messiaanisen liikkeen, ja hΣneen uskottiin my÷s lΣnnessΣ. Kuolemanuhan edessΣ hΣn kuitenkin kΣΣntyi muslimiksi ja liike hajosi., ,Vakaampi juutalaisuus korostaa yleensΣ Messias-kuninkaan ylimaallista luonnetta ja keskittyy messiasta odottaessaan huolehtimaan tΣssΣ ja nyt lΣsnΣolevasta elΣmΣstΣ ja opetuksen noudattamisesta. | Ongelmallinen messias |
| 147 | Jumala loi maailman kuudessa pΣivΣssΣ ja lepΣsi seitsemΣntenΣ, lauantaina. HΣn pyhitti sen juutalaisten lepopΣivΣksi. Sapattina ei saa tehdΣ ty÷tΣ., ,Yhden pΣivΣn erottaminen pyhΣpΣivΣksi on jo niin kauan ollut erottamamaton osa eurooppalaista ja islamin kulttuuria, ettΣ emme tule ajatelleeksi sen juutalaisia juuria. Buddhalaisessa Thaimaassa esim. uskonnolliset juhlat eivΣt perinteisesti ole olleet vapaapΣiviΣ eikΣ viikoittaisen lepopΣivΣn traditiota ole tunnettu ennen islamia ja lΣnsimaisen vaikutuksen aikaa. LepopΣivΣ on yksi juutalaisten suurista lahjoista ihmiskunnalle., ,LepopΣivΣn sosiaalista merkitystΣkΣΣn voi tuskin yliarvioida., ,Sapatti alkaa perjantai-illasta auringon laskusta ja pΣΣttyy lauantaina samaan aikaan.,Katso my÷s: SapattisΣΣd÷ksiΣ, Sapatin vietosta, | Sapatti |
| 148 | Perjantai-iltana auringon laskiessa juutalaiset perheet kokoontuvat sapattiaterialle. Perheen Σiti sytyttΣΣ kaksi sapattikynttilΣΣ ja isΣ lausuu siunauksen. Kaksi valkoista sapattileipΣΣ muistuttaa siitΣ, miten Jumala Siinain erΣmaassa antoi sataa mannaa vaeltajille. Sapattiateria alkaa viinimaljalla ja leivΣn murtamisella. Ilta kokoaa perheen, sΣilyttΣΣ vanhaa tapaa ja siirtΣΣ sen seuraavalle sukupolvelle., ,Sapatti tunnetaan my÷s dekalogin neljΣnnestΣ kΣskystΣ: "Muista pyhittΣΣ lepopΣivΣ!", ,Lauantaiaamuna synagoogassa on jumalanpalvelus. | Sapatin vietosta |
| 149 | Avioliiton solmiminen, ,Bar mitsvah, Bat mitsvah, ,Hautaus, ,Kodin vihkiminen, ,YmpΣrileikkaus | Rituaalit |
| 150 | Avioliitto on elΣmΣn kohokohta. Synagoogaan rakennetaan vihkimistΣ varten hΣΣteltta, Chupah., ,Vihkimisen toimittaja siunaa morsiusparin seitsenkertaisella siunauksella. Morsian ja sulhanen juovat yhdessΣ lasillisen viiniΣ, jonka jΣlkeen lasi sΣrjetΣΣn, mikΣ symboloi juutalaisten hajaannusta ja kΣrsimyksiΣ., ,Opetuksen mukaan avioero on mahdollinen. | Avioliiton solmiminen |
| 151 | NΣkee kirjoitettavan suomeksi my÷s: Bar/Bat Mitzwa, ,13 vuoden iΣssΣ poikalapselle jΣrjestetΣΣn siirtymΣriitti, Bar Mitsvah. Sen jΣlkeen hΣnen velvollisuutensa on aikuisen tavoin tΣyttΣΣ uskonnollista ja yhteis÷elΣmΣΣ sΣΣtelevΣt opetuksen mΣΣrΣykset. HΣnen tulee tuntea uskonnollista opetusta ja pyhiΣ tekstejΣ., ,Tytt÷jen kohdalla tΣysi-ikΣisyyden juhla vietetΣΣn, kun he ovat 12 vuoden ikΣisiΣ. Silloin tyt÷stΣ tulee Bat Mitsvah., | Bar Mitsvah, Bat Mitsvah |
| 152 | Hautaus toimitetaan sen jΣlkeen, kun vainajan ruumis on ensin puhdistettu ja kiedottu valkoisiin kΣΣrinliinoihin., ,Juutalaisen tradition mukaan kaikki ovat kuollessaan samanarvoisia: kaikki haudataan samanlaisissa yksinkertaisissa arkuissa, eivΣtkΣ kukkatervehdykset kuulu tapaan., ,Hautajaisten jΣlkeen vainajan lΣhin omainen lukee Kaddish-rukouksen, joka on ylistylaulu Jumalalle, joka antaa ja sΣilyttΣΣ elΣmΣΣ. Kaddish-rukous todistaa my÷s sen, ettΣ surevakin ylistΣΣ Jumalaa., ,Joskus omaiset repivΣt rikki jonkin vaatekappaleen osoitukseksi surustaan. | Hautaus |
| 153 | Tooran katkelmia sisΣltΣvΣ kotelo, mesusa, sijoitetaan uuden kodin ovipieleen. TΣmΣ muistuttaa Jumalan opetuksen jokapΣivΣisen seuraamisen tΣrkeydestΣ. | Kodin vihkiminen |
| 154 | YmpΣrileikkaus, Brit mila, ,Juutalaiseksi synnytΣΣn, ei yleensΣ kΣΣnnytΣ. Juutalaiset poikalapset ympΣrileikataan kahdeksan pΣivΣn ikΣisinΣ. YmpΣrileikkaus on yleinen tapa seemilΣisillΣ ja haamilaisilla kansoilla. SiinΣ peniksen pΣΣtΣ suojaava irtonainen esinahka leikataan pois., ,YmpΣrileikkaus on juhlallinen tapahtuma ja merkki liitosta, jonka Jumala teki ihmisten ja erityisesti oman kansansa kanssa (1. Moos. 17:10 - 14). Pojat saavat nimensΣ ympΣrileikkauksen yhteydessΣ. Tyt÷t saavat nimensΣ taas synagogassa rukouksen ja tooran lukemisen yhteydessΣ. | YmpΣrileikkaus |
| 155 | Juutalaisia asuu tΣnΣΣn useimmissa maailman maissa. (1995 Hongkongissa palautettiin niiden juutalaisten jΣlkelΣisten erityisoikeuksia, joiden esi-isΣt olivat asettuneet alueelle silkkitien kauppaliikenteen tuomina.), ,YhteensΣ juutalaisia on noin 16 miljoonaa. Eniten heitΣ, noin 6 miljoonaa, asuu Yhdysvalloissa, VenΣjΣllΣ entisen Neuvostoliiton alueilla noin 2 miljoonaa, Euroopassa noin 1,5 miljoonaa ja omassa valtiossaan viidettΣ miljoonaa. | EntΣ tΣnΣΣn? |
| 156 | PΣΣsiΣisenΣ otetaan kΣytt÷÷n Haggada, rukouskirja, joka sisΣltΣΣ pΣΣsiΣisen vieton ohjeita, mm. juhlaillallisen jΣrjestyksen (seder), siunaukset ja rukoukset., ,PΣΣsiΣisen vieton jΣrjestelyihin osallistuu koko perhe. Kahdeksan pΣivΣΣ kestΣvien juhlien kahtena ensimmΣisenΣ pΣivΣnΣ perhe kokoontuu seder-illalliselle.,PerheenpΣΣ pitΣΣ kΣsissΣΣn happamatonta leipΣΣ (massot). Koko koti on vanhan Raamatusta juontuvan perinteen mukaisesti puhdistettu kaikesta happamasta. Aterialla kΣytetΣΣn erityistΣ pΣΣsiΣisastiastoa tai rituaalisesti puhdistettua muuta astiastoa. Joku lapista, tavallisesti nuorin poika kysyy isΣltΣΣn pΣΣsiΣisen merkitystΣ, ja isΣ vastaa Raamatun pΣΣsiΣiskertomuksen mukaisesti, ettΣ pΣΣsiΣistΣ (pesah, pesach) vietetΣΣn Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Matkalla luvattuun maahan Jumala antoi Siinain erΣmaassa lain ja kΣskyt., ,Katso my÷s: PΣΣsiΣisen ajankohta | PΣΣsiΣinen, Pesach |
| 157 | Juutalaisten pyhΣ kirja, josta he kΣyttΣvΣt nimitystΣ "Toora", vastaa lΣhinnΣ kristittyjen tuntemaa "Vanhaa testamenttia"., ,Se on jaettu Opetukseen (Toora), Profeettoihin ja Kirjoituksiin., ,Vuosisatojen kuluessa kehittyi my÷s suullinen perinne, joka my÷hemmin kirjoitettiin muistiin. Syntyi Talmud. Talmudin aiheista syntyi my÷s keskusteluja, jotka kerΣttiin Gemara (loppuunsaattaminen) -kirjaksi. | Kirjat |
| 158 | Tooran suullisten selityksien v.450 jKr syntynyttΣ kirjallista muotoa sanotaan Talmudiksi. Talmud on yksi kaikkien aikojen laajimmista kirjoista. , ,Talmudin osat ovat Mishna ja Gemara.,Mishna on Talmudin ydinosa. SiinΣ on mm. "Isien perinnΣissΣΣnn÷t", jotka ovat juutalaisen etiikan perusta. Ne kΣsittelevΣt Mooseksen opetuksen kΣytΣnn÷n sovelluksia. Samat sovellukset sisΣltyvΣt my÷s juutalaisiin rukouskirjoihin, joita luetaan ja tutkitaan synagogajumalanpalveluksissa. Mishnan tekstejΣ koskevat keskustelut nekin sitten aikanaan kirjoitettiin kirjaksi (Gemara, loppuunsaattaminen), joka on siis Talmudin my÷hΣisempi laajempi osa, josta l÷ytyvΣt jΣlleen my÷s "Isien perinnΣissΣΣnn÷t"., ,Talmud on juutalaisten yhteenkuuluvuuden kannalta keskeinen kirja. Sen avulla diasporassa elΣvΣ kansa sΣilyy ja on sΣilynyt kulttuurisesti yhtenΣisenΣ. | Talmud |
| 159 | Juutalainen rukoushuone. | Synagoga |
| 160 | Dekalogi, Jumala, Monoteismi, Pelastus, | Opista |
| 161 | Jo varhain juutalaisuus poikkesi ympΣr÷ivien maiden monijumalaisuudesta ja muodostui ehdottoman yksijumalaiseksi uskonnoksi., ,TΣhΣn vaikuttivat mm. profeetat, jotka julistivat Israelille Jumalan ehdotonta maailmanhallintaa., ,Jumalan olemassaolo on ehdoton totuus, ja maailmankaikkeus on Jumalan luomisty÷tΣ., ,Maailmassa oleva pahuus ei ole Jumalan luomaa, vaan luomisty÷n tuloksesta ja vapaan tahdon olemassaolosta lΣhtenyt paha kehitysjuonne., ,Yksijumalaisuus on sittemmin tullut my÷s LΣhi-idΣssΣ syntyneiden kristinuskon ja islamin piirteeksi. Tosin islam ja osin kristinuskokin katsoo edustavansa alkuperΣistΣ ja puhtainta monoteismia. | Juutalaisuuden monoteismista |
| 162 | Rukouskotelo, tefilin, kiinnitetΣΣn pΣΣhΣn ja vasempaan, sydΣmen puoleiseen kΣsivarteen nahkaremmillΣ arkisen aamurukouksen ajaksi. SiitΣ l÷ytyvΣt seuraavat tekstit:,2. Moos. 13:1 - 10,2. Moos. 13:11 - 16,5. Moos. 6: 4 - 9,5. Moos. 11:13 - 21 | Tefilin |
| 163 | Kaikkivaltiaan kunnioituksen osoittamiseksi miehet ja pojat peittΣvΣt pΣΣnsΣ pienellΣ kalotilla, kipalla., ,Synagogassa pΣΣ pitΣΣ olla aina peitettynΣ. Kipasta on tullut uskovaisten juutalaisten vertauskuva: uskovainen pitΣΣ pΣΣnsΣ aina peitettynΣ. | Kipa |
| 164 | Usko yhteen Jumalaan oli tekijΣ, joka ensiksi yhdisti heprealaiset heimot. Aabraham ja hΣnen jΣlkelΣisensΣ Iisak ja Jaakob ovat heprealaisten kantaisiΣ eli patriarkkoja., ,1. Moos. 35:10 kertoo, kuinka Jumala antoi Aabrahamin pojanpojalle Jaakobille uuden nimen Israel. HΣnen kahdestatoista pojastaan polveutui juutalainen kansa, Israelin lapset, Israelin kansa, Israelin heimo. , ,My÷s kristityt ja muslimit katsovat Israelin patriarkkojen edustavan oman uskonsa traditiota. | Patriarkat |
| 165 | Kosher, puhdas Ruoka, joka on juutalaisten sΣΣd÷sten mukaan valmistettua ja sopivaa on kosher.,*Liha- ja maitotaloustuotteita ei saa sy÷dΣ samalla aterialla.,*On sallittua sy÷dΣ ,*kaikkea, mikΣ kasvaa maassa, puissa tai pensaissa ,*maitoa, voita, juustoa eli kaikista puhtaista elΣimistΣ saatavia maitotaloustuotteita, ,*sellaista kalaa, jossa evΣt ja suomut ovat nΣkyvissΣ. NΣin ollen esim. ankerias ei ole kosher. ,*sellaisten mΣrehtivien elΣinten lihaa, joiden sorkka on halkinainen,,*rituaalisesti teurastettua siipikarjaa, mutta ei kuitenkaan petolintuja., ,KiellettyjΣ ovat mm. sianlihasta, ΣyriΣisistΣ ja verta ensin laskematta teurastettujen elΣinten lihasta valmistetut ruokalajit. | Kosher |
| 166 | Juutalaiset juhlat seuraavat kuu-vuotta. PΣΣsiΣistΣ vietetΣΣn juutalaisen nisan-kuukauden 15 - 21 pΣivinΣ. MeidΣn ajanlaskumme mukaan se sattuu maalis-huhtikuulle., ,Katso my÷s: Juutalainen ajanlasku | PΣΣsiΣisen ajankohta |
| 167 | Juutalaiset laskevat ajanlaskunsa traditionsa mukaan maailman luomisesta. Vuosi 2000 on vuosi 5760. Uutta vuotta vietetΣΣn Jumalan luomisty÷n kunniaksi., ,Kalenteri seuraa kuun kiertoa. Vuodessa on 12 kuukautta, joissa kussakin 29 tai 30 pΣivΣΣ. Karkausvuosia on seitsemΣn jokaisessa 19 vuoden jaksossa siten, ettΣ silloin kun juutalainen vuosiluku jaetaan 19:llΣ ja jΣΣnn÷s on 3,6,8,11,14,17 tai 0, lisΣtΣΣn vuoteen 13. kuukausi. | Rosh Hashanah, uusi vuosi |
| 168 | Uuden vuoden jΣlkeen seuraa 10 pΣivΣn katumus- ja itsetutkiskeluaika, joka pΣΣttyy suureen sovintopΣivΣΣn, Jom Kippuriin, jolloin synagoga koristellaan valkoisin koristein ja miehet lΣhtevΣt hekin valkoisiin pukeutuneina synagogaan. | Jom Kippur |
| 169 | Lehtimajajuhlaa, meidΣn kalenterimme mukaan syys-, lokakuun paikkeilla, vietetΣΣn erΣmaavaelluksen muistoksi, jolloin kansa asui majoissa., ,Se on my÷s sadonkorjuujuhla. Silloin juutalaiseen kotiin rakennetaan sukkah, lehtimaja., ,Katso my÷s: Simhat Thora | Sukkot |
| 170 | NΣkee kirjoitettavan my÷s Simchat Tora., ,Sukkotin viimeisenΣ pΣivΣnΣ on Simhat Thora, Tooran ilojuhla. Silloin vuosittainen kierto tooratekstien lukemisessa on pΣΣsty loppuun ja se aloitetaan jΣlleen alusta. | Simhat Thora |
| 171 | Jumala ilmestyi Moosekselle Siinain vuorella kasvoista kasvoihin. Muukin Israel nΣki valtavia merkkejΣ Jumalan lΣheisyydestΣ. Siinailla ihmisille annettiin Jumalan opetus.,Shavuotia, viikkojuhlaa, vietetΣΣn Siinain ilmestyksen ja opetuksen antamisen muistojuhlana., ,Katso my÷s: Rabbiini Ove Schwarzin kommentti., , | Shavuot |
| 172 | NΣkyy kirjoitettavan my÷s: Chanuka,Temppelin uudelleenvihkimisjuhla, ,Kreikkalais-syyrialaisvallan aikana Jerusalemin temppeli hΣvΣistiin. Makkabealaiskapinan seurauksena Jerusalem saatiin vallatuksi takaisin, ja temppeli voitiin vihkiΣ uudestaan 165 eKr. Hanukka on temppelin uudelleenvihkimisen muistojuhla., ,Kahdeksanhaaraisen (Hanukiah, Chanukiah) kynttelik÷n kynttilΣt sytytetΣΣn kahdeksan pΣivΣn aikana, ensimmΣisenΣ ensimmΣinen ja jokaisena pΣivΣnΣ yksi lisΣΣ, kunnes kaikki kahdeksan palavat., ,Juhla muistuttaa my÷s temppelin vihkiΣisten yhteydessΣ tapahtuneesta ihmeestΣ: ÷ljy riitti kynttelik÷n lampuissa kahdeksan pΣivΣn ajan, ennen kuin sitΣ vasta piti lisΣtΣ., ,Katso my÷s: Toisen temppelin aika | Hanukka |
| 173 | Esterin kirja kertoo jΣnnittΣvΣn tarinan pakkosiirtolaisuuden ajalta, jolloin juutalaista syntyperΣΣ oleva Ester, joka oli pΣΣssyt nousemaan kuningattareksi kuningas Kserkseen hoviin, pelasti Israelin kansan veril÷ylyltΣ sukulaisensa Mordokain avustamana., ,V. 485 eKr. Israel pΣΣsi vapautumaan kuningas Kyyroksen (nΣkee my÷s kirjoitettavan mm. Koores) aikana Persian hirmuvallasta., ,NΣiden tapahtumien muisto on Purim-juhlan sisΣlt÷., ,Katso my÷s: MΣΣrΣys Purim-juhlan vietosta | Purim |
| 174 | "Mordokai merkitsi nΣmΣ tapaukset muistiin ja lΣhetti kirjeet kaikille kuningas Kserkseen maakuntien juutalaisille, niin lΣhellΣ kuin kaukanakin asuville. HΣn mΣΣrΣsi heidΣt viettΣmΣΣn joka vuosi juhlana adar-kuun neljΣttΣtoista ja viidettΣtoista pΣivΣΣ muistoksi niistΣ pΣivistΣ, joina juutalaiset olivat pΣΣsseet vihollisiltaan rauhaan, ja siitΣ kuukaudesta, jolloin heidΣn pelkonsa oli vaihtunut iloksi ja heidΣn surunsa juhlaksi. NiinΣ pΣivinΣ hiedΣn tuli pitΣΣ iloisia juhlia ja pitoja ja lΣhettΣΣ toisilleen herkkuja ja antaa lahjoja k÷yhille., ,NΣin juutalaisten keskuudessa vakiintui tapa, jota he jo olivat alkaneet noudattaa ja josta Mordokai nyt heille kirjoitti." Esterin kirja 9:20 - 23 | MΣΣrΣys purim-juhlan vietosta |
| 175 | NΣkee kirjoitettavan my÷s: Tisha B'av, ,Tisha Bavia vietetΣΣn Av-kuukauden yhdeksΣntenΣ., ,MuistopΣivΣ, joka on omistettu ensimmΣisen ja toisen temppelin hΣvityksen muistolle. Molemmat temppelit tuhottiin tΣnΣ samana pΣivΣnΣ. Tapahtumilla on 655:n vuoden vΣli., ,Muisteltavan tapahtuman luonteen tΣhden pΣivΣ on paastopΣivΣ., ,Synagogassa on himmeΣt valot ja luetaan profeetta Jeremian valitusvirsiΣ. | Tisha Bav |
| 176 | Sidur on rukouskirja, jota kΣytetΣΣn sekΣ kotona ettΣ synagogan jumalanpalveluksissa. | Sidur |
| 177 | Mesusa, ovenpieli, ,Puusta, metallista tai posliinista valmistettu pieni kotelo, joka kiinnitetΣΣn juutalaisen kodin ovenpieleen. Kotelosta l÷ytyvΣt seuraavat Raamatun tekstit:, ,5. Moos. 6:4-9,5. Moos 11:13-21, ,Teksti on aina kirjoitettu kΣsin., ,Mesusot-koteloita (mesusa-mesusot) on monenlaisia, mutta niiden tekstit ovat aina samat., ,Vertaa: Tefilin | Mesusa |
| 178 | Joskus Suomessa kuulee juutalaisia kutsuttavan "Mooseksen uskoisiksi"., ,Mooses oli kansanjohtaja, joka johdatti Israelin pois Egyptin orjuudesta Siinain erΣmaan halki neljΣnΣkymmenenΣ vuotena luvattuun maahan., ,PΣΣsiΣistΣ juhlitaan EgyptistΣ vapautumisen muistoksi. Siinailla Jumala antoi Mooseksen kautta lain, joka on juutalaisen uskonnon perusta., ,Katso my÷s: Opetus, Toora, Talmud, Mishna, Rabbiini Ove Schwarzin kommentti, | Mooses |
| 179 | Raamatun kirjannimistΣ tunnemme seuraavat profeetat: Mooses, Joosua, Samuel, Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Daniel, Hoosea, Joel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Nahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja ja Malakia., ,Raamattu kertoo my÷s muista Israelin historiassa vaikuttaneista profeetoista, profeettakouluista ja profeetanoppilaista. Profeetat kuulivat ja nΣkivΣt Herran ilmestyvΣn heille ja vΣlittivΣt nΣin "Herran neuvottelussa" kuulemansa sanan kansalle. Usein he joutuivat asettamaan koko elΣmΣnsΣ sanoman vΣlittΣmisen viestiksi. | Profeetat |
| 180 | Siinailla Jumala teki liiton Israelin kanssa. | Liitto |
| 181 | "PerimΣtiedon mukaan juutalaiset saivat Toran, s.o. viisi Mooseksen kirjaa [eivΣtkΣ niin ollen vain kymmentΣ kΣskyΣ]. Siinain vuorella Mooseksen vΣlityksellΣ. Mooses toimi siis erΣΣnlaisena Herran "kirjurina"..., ,Siinain vuorella tapahtuneen ilmestyksen yhteydessΣ Mooses sai my÷s suullisen opin, joka vastakohtana kirjalliselle opille, Tooralle, tuli sΣilyttΣΣ suullisena ja siirtΣΣ sukupolvelta toiselle. Noin 1850 vuotta sitten rabbi Juuda Hanasi tiedosti vaaran, ettΣ nΣmΣ mΣΣrΣykset joutuisivat unhoon sitΣ mukaa, kun kansa hajaantui eri puolille maailmaa. HΣn kirjoitti sen vuoksi muistiin suullisen opin, joka nyt sai nimen Misna, opin kertaus." | Rabbiini Ove Schwarzin kommentti |
| 182 | Salomo, kuningas Daavidin (998 - 932 eKr.) poika, rakennutti ensimmΣisen temppelin Jerusalemiin. EnsimmΣinen temppeli tuhoutui ns. Baabelin vankeuteen johtaneissa sodissa (586 eKr). Profeetta Jeremian valitusvirret kertovat ensimmΣisen temppelin ja Jerusalemin tuhon traagisista tunnelmista., ,Persian kuninkaan Kyyroksen aikana Israel sai luvan palata Palestiinaan ja toinen temppeli valmistui 515 eKr. Alkoi ns. toisen temppelin aika. , ,Vanhaa juutalaisuutta ei oikeastaan voi ymmΣrtΣΣ ymmΣrtΣmΣttΣ temppelin merkitystΣ elΣmΣn, uskonnon, kansallisen yhtenΣisyyden, kulttuurin ja elΣmΣn keskipisteenΣ. Jerusalem oli elΣmΣn ja tulevaisuuden kiintopiste., ,katso my÷s: LisΣΣ temppelistΣ ja diasporasta | Temppeli |
| 183 | Sapatin vietto nyky-Israelissa mΣΣrΣytyy ortodoksien uskon mukaan., ,Kaikissa valtion laitoksissa ja virastoissa noudatetaan ortodoksisia kosher-periaatteita, ja valtio yllΣpitΣΣ ortodoksista uskonnollista koululaitosta. | Ortodoksijuutalaisten vaikutuksesta |
| 184 | MerkittΣviΣ juutalaisia kulttuurivaikuttajia ovat olleet mm., ,Bob Dylan, Leonard Cohen, Jeesus Nasarealainen, Karl Marx, Albert Einstein, Sigmund Freud, Arthur Rubinstein, Marc Chagall, Isaac Bashevis Singer, Elias Canetti, | Pieni luettelo suurista vaikuttajista |
| 185 | Keskiajalla LΣnsi-Eurooppaan jΣΣneet juutalaiset eristΣytyivΣt omiin kortteleihinsa. NΣistΣ muodostui ns. ghettoja. , ,Sana on sittemmin laajentunut kΣsittΣmΣΣn minkΣ hyvΣnsΣ etnisen ryhmΣn asuinaluetta ja vielΣ edelleen k÷yhΣΣ tiheΣsti asuttua, usein likaisen leimaa kantavaa asuinaluetta., ,JΣrkyttΣvimmillΣΣn juutalaisten ghetto muistetaan Puolasta, Varsovasta, toisen maailmansodan ajoilta, jolloin natsit pakottivat juutalaiset ahtautumaan epΣinhimillisiin oloihin vartioituun ja muurein eristettyyn kaupunginosaan. | Ghetto |
| 186 | Kuuluisa filosofi Martin Buber on saanut paljon vaikutteita hasidismista., ,Ristiretkien aikana juutalaisilta kiellettiin maanomistusoikeus. Ranska milloin karkotti kaikki juutalaiset, milloin kutsui heidΣt takaisin. Monet juutalaiset pakenivat Puolaan, joka koetti heidΣn kauppataidoillaan kohentaa valtionsa taloutta., ,Puolan jaon jΣlkeen vihamielisyys juutalaisia vastaan huipentui Ukrainassa veril÷ylyihin. NΣiden seurauksena ortodoksijuutalaisuudesta kehittyi Messiaan tulemusta odottava hasidismi. RyhmΣn ulkoiset tunnusmerkit ovat jokaiselle tutut: musta takki ja hattu, korkkiruuvikiharat ohimoilla, pitkΣ parta ja hatun alla usein kaljuksi ajeltu pΣΣlaki., , | Hasidismi |
| 187 | Adventti, Avioliiton sakramentti, Eukaristia, Joulu, Kaste, Katolinen kirkko Suomessa, LΣhetysty÷, Maria, Paasto, Paavi, Parannuksen sakramentti, Perisynti, PyhΣt, PyhΣ Henrik, PΣΣsiΣinen, Sairaiden voitelu, Sakramentaalit, Sakramentit, SΣΣnt÷kunnat, Vahvistuksen sakramentti, Vihkimyksen sakramentti, | Katolisuus |
| 188 | Sakramentti tarkoittaa sananmukaisesti salaisuutta ja pyhΣΣ asiaa. Katolinen kirkko viettΣΣ seitsemΣΣ sakramenntia: kaste, vahvistus, eukaristia, parannuksen sakramentti eli rippi, sairaiden voitelu, vihkimys ja avioliitto. Kolme ensiksi mainittua ovat kristillisen elΣmΣn perusta, ,Katolisen kirkon elΣmΣ on sakramentaalista. Se tarkoittaa,,ettΣ kirkko ja sen jΣsenet kohtaavat Kristuksen sekΣ hΣnen sanassaan ettΣ erityisellΣ tavalla hΣnen asettamissaan sakramenteissa., ,Sakramentti on pyhΣ merkki, joka viittaa Jumalan aktiiviseen toimintaan ihmisissΣ, kirkossa ja maailmassa. Sakramentissa Jumalan rakkaus ilmoitetaan ihmisille ja pelastusty÷ toteutuu ihmisissΣ sen kautta. Sakramentissa Jumala osoittaa, mitΣ hΣn tekee ihmisille, ja tekee sen, mitΣ osoittaa. | Sakramentit |
| 189 | Kaste on kirkkoon liittΣmisen ensimmΣinen sakramentti. Ihminen upotetaan veteen tai valellaan sillΣ. Samalla lausutaan sanat: "MinΣ kastan sinut IsΣn ja Pojan ja PyhΣn Hengen nimeen. Aamen.", ,Kristillisen kΣsityksen mukaan kaste ei ole nimenantojuhla, vaan vanhemmat antavat jo aikaisemmin lapselleen nimen, jolla kasteen toimittava pappi puhuttelee lasta. | Kaste |
| 190 | Eukaristia, pyhΣ ateria, on katolisen kirkon suurin sakramentti. Se on merkki kirkon ykseydestΣ ja tuottaa sen. Se muistuttaa Kristuksen uhrista ja ennakoi Jumalan valtakunnassa toteutuvaa ihmiskunnan ykseyttΣ., ,Ihmisten hengelliseksi ravinnoksi uhratun ylipapin Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri ovat sakramentaalisesti lΣsnΣ leivΣssΣ ja viinissΣ., ,Eukaristiaa vietettiin ensimmΣisen kerran viimeisellΣ ehtoollisella, "pΣivΣnΣ, jona Kristus kavallettiin ja hΣn vapaaehtoisesti lΣhti kΣrsimisen tielle, hΣn otti leivΣn, kiitti, mursi sen ja antoi opetuslapsilleen sanoen: 'Ottakaa ja juokaa tΣstΣ kaikki...", ,Eukaristian vietto on kaiken jumalanpalveluksen keskus ja kristillisen elΣmΣn syvin lΣhde., ,Katso: lisΣΣ eukaristiasta, uhri | Eukaristia |
| 191 | Eukaristian vietto tarkoittaa ehtoollisen, tavallisesta ruoasta erotetun ja pyhitetyn leivΣn ja viinin nauttimisen juhlaa. Varsinaista leivΣn ja viinin vastaanottamista kutsutaan kommuunioksi, yhteydeksi., ,Kommuunio otetaan tavallisesti vastaan eukaristian vieton aikana., ,Katolisen kirkon opetuksen mukaan kommuunioon voivat ehtoollisleivΣn ja -viinin vastaanottamisen osalta osallistua vain kirkon sakramenttien yhteydessΣ olevat katolilaiset. | LisΣΣ eukaristiasta |
| 192 | Kaikkien uskontojen alueella uhrataan. Uskontojen historiassa Jumalalle, jumalille tai jumaluuksille on uhrattu ruokaa, tavaroita tai elΣimiΣ, jopa ihmisiΣ. , ,Jeesuksen ajan juutalaisuus oli ns. toisen temppelin aikaa.,Herodes oli uudistanut ja komistanut pakkosiirtolaisuuden ajan temppeliΣ Jerusalemissa. Temppelipalvelus lukuisine elΣinuhreineen oli yleisesti juutalaisen uskonnollisen elΣmΣn keskus. ElΣinten uhraaminen ei herΣttΣnyt muissa kansoissa ja kulttuureissa erityistΣ huomiota, koska elΣinten uhraaminen jumalien lepyttΣmiseksi, ruoaksi ja ihmisten sovittamiseksi sekΣ sen jΣlkeen uhrielΣimen tai sen osan nauttiminen yhteysaterian aikana oli yleinen ajan tapa. Se on sitΣ edelleen useissa kulttuureissa., ,Eukaristia on uhri, koska siinΣ Kristuksen ainutkertainen ja riittΣvΣ uhri on lΣsnΣ ja toteutuu., | Uhri |
| 193 | Parannuksen sakramentti eli rippi., ,Parannuksen sakramentti on pyhΣ toimitus, jossa meidΣt kirkon palveluviran avulla sovitetaan Jumalan kanssa silloinkin, kun olemme syyllistyneet vakavaan syntiin sen jΣlkeen kun meidΣt kasteessa on vapautettu perisynnistΣ., ,Katolinen kirkko muistuttaa katumuksen ja sisΣisen uudistumisen tarpeellisuudesta erityisesti adventin ja paaston aikana. Varsinainen syntien anteeksiantaminen tapahtuu eukaristiassa., ,Jos uskova tietΣΣ syyllistyneensΣ vakavaan syntiin, on hΣnen velvollisuutensa tunnustaa syntinsΣ ja ottaa vastaan synninpΣΣst÷ parannuksen sakramentissa, vaikka ripittΣytyminen on toki hy÷dyllistΣ uskonelΣmΣn hoitoa muutoinkin. | Parannuksen sakramentti |
| 194 | Rakkauden vastaista tekoa kutsutaan vakavaksi synniksi, koska se tuhoaa meissΣ olevan Jumalan elΣmΣn, joka ilmenee ystΣvyytenΣ. YstΣvyydellΣ tarkoitetaan sekΣ suhdetta Jumalaan ettΣ ihmisiin., , ,Sellaisia syntejΣ ovat kymmenen kΣskyn suoraan kieltΣvΣt teot. Kymmenen kΣskyΣ ovat ystΣvyyden vΣhimmΣisvaatimus., ,Jos ihminen on tehnyt vakavan synnin, hΣnen tulee katua ja etsiΣ sovintoa Jumalan ja kirkon kanssa parannuksen sakramentissa. | MitΣ on vakava synti |
| 195 | Koko ihmiskunta lankesi ensimmΣisten ihmisten kanssa. Olemme synnynnΣisesti osallisia maailman syntiin. TΣtΣ meissΣ olevaa valitettavaa piirrettΣ kutsutaan perisynniksi. Osalistuminen eukaristiaan ratkaisee yksil÷n kohdalla perisynnin ongelman. | Perisynti |
| 196 | Joulua edeltΣvΣΣ neljΣn viikon aikaa kutsutaan adventiksi,(saapuminen). Silloin valmistaudutaan viettΣmΣΣn Jeesuksen ihmiseksi syntymisen salaisuutta., ,Katolinen kirkko kehottaa jΣseniΣΣn tΣnΣ aikana tutkimaan itseΣΣn ja osallistumaan parannuksen sakramenttiin. | Adventti |
| 197 | Paaston aikaa, joka kestΣΣ kuusi viikkoa ennen pΣΣsiΣistΣ, vietetΣΣn mietiskellen Herran kΣrsimistΣ ja valmistaudutaan hΣnen yl÷nousemuksensa juhlaan., ,Paasto kutsuu parannuksen sakramenttiin., ,Monissa katolisissa maissa paastoa edeltΣviinkin pΣiviin liittyy rikkaita kulttuuripiirteitΣ. Jotkut paastoon laskeutumisen karnevaalit ovat saattaaneet edetΣ aika kauaksikin kirkkovuoden merkityksistΣΣn. Suomessa laskiainen vastaa nΣitΣ karnevaaleja: on viimeinen mahdollisuus pitΣΣ riehakkaasti hauskaa ennen kuuden viikon takaista pΣΣsiΣistΣ. | Paasto |
| 198 | Vahvistuksen sakramentti liittyy lΣheisesti kasteeseen., ,Alkukirkon aikana apostolit panivat kΣtensΣ uskovien pΣΣlle, ja tΣll÷in he saivat PyhΣn Hengen tΣyteyden. Samalla tavalla piispa vΣlittΣΣ katolisessa kirkossa PyhΣn Hengen tΣyteyttΣ., ,Kasteessa kirkon jΣsen syntyy uudesti ja saa osallisuuden elΣmΣstΣ Jumalassa. My÷s Henki aloittaa silloin vaikutuksensa uskovassa. Vahvistuksen sakramentti vie tΣmΣn Hengen vaikutuksen tΣyttymykseensΣ., ,Kun on tullut aika, jolloin nuoren tulee kantaa vastuu omasta hengellisestΣ elΣmΣstΣΣn, hΣn saa vahvistuksen sakramentin. Tavallisesti tΣmΣ tapahtuu 12 - 14 vuoden iΣssΣ. | Vahvistuksen sakramentti |
| 199 | Katolinen kirkko opettaa, ettΣ koko avioliitto on sakramentti, ei vain avioliittoon vihkiminen. Miehen ja naisen elinikΣinen liitto on merkki Jumalan rakkaudesta ja se my÷s vΣlittΣΣ Jumalan armoa aviopuolisoille ja heidΣn perustamalleen perheelle. | Avioliiton sakramentti |
| 200 | Palveluviran eli papiksi vihkimisen sakramentti, ,Palveluviran sakramentissa jotkut seurakuntayhteis÷n jΣsenet vihitΣΣn osallistumaan erityisellΣ sakramentaalisella tavalla kirkon pappeuteen, joka on Kristuksen pappeutta., ,Papin tehtΣvΣ on edustaa, opettaa ja johtaa kristillistΣ yhteis÷Σ. Vaikka vihkimyksen sakramentin vastaanottaneiden palvelu liittyykin kastettujen yleiseen pappeuteen, se eroaa siitΣ siinΣ, ettΣ se suuntautuu erityisesti kirkon rakenteeseen ja toteutuu siinΣ. | Vihkimyksen sakramentti |
| 201 | Kaste tekee ihmisen osalliseksi Kristuksen pappeudesta siten, ettΣ hΣnet pyhitetΣΣn pysyvΣsti kristittynΣ palvelemaan Jumalaa., ,Kristitty kantaa rukouksessa ihmiskuntaa Jumalan eteen ja tuo hΣnestΣ todistuksen ihmiskunnalle. Kristuksen vΣlittΣvΣn toiminnan kautta kristitty voi osallistua tΣhΣn suurenmoiseen pappisvirkaan: olla Kristuksen kanssa seisomassa Jumalan edessΣ ihmiskunnan puolesta ja Jumalan edustajana ihmisten edessΣ. TΣtΣ pappispalvelusta kristitty toimittaa koko elΣmΣnsΣ, mutta erityisesti palvellessaan hΣdΣssΣ olevia., ,Joskus yleinen pappeus ilmenee my÷s kirkon toimintana esim. kirkon jΣsenen toimiessa akoluuttina, lukijana jumalanpalveluksessa. Vihkimyksen sakramentin vastaanottaneiden pappien velvollisuus on toimia kirkon rakenteiden suomissa palvelutehtΣvissΣ. | Yleinen pappeus |
| 202 | Sairaiden voitelun sakramentissa kirkko rukoilee vakavasti sairaan puolesta, ja tΣmΣ voidellaan ÷ljyllΣ syntien anteeksiantamisen ja parantumisen merkiksi., ,Jaakobin kirjeessΣ (5:14,15) Uudessa Testamentissa on tΣmΣn sakramentin raamatullinen lΣht÷kohta., ,Sairaiden voitelu tuo seurakunnan jumalanpalveluksen vakavasti sairaan luokse silloin, kun hΣn ei enΣΣ itse voi siihen osallistua. Sairaiden voitelun lisΣksi sairaalle jaetaan, mikΣli se on mahdollista my÷s parannuksen sakramentti ja eukaristia. | Sairaiden voitelu |
| 203 | Kirkon alusta alkaen monet ovat joutuneet vakavasti pohtimaan Jeesuksen kehotusta rikkaalle nuorukaiselle:,"Jos tahdot olla tΣydellinen, niin mene, myy, mitΣ sinulla on, ja anna k÷yhille...ja seuraa minua.", ,Ns. evankeliset neuvot, seurata Kristusta naimattomana, k÷yhΣnΣ ja kuuliaisena, ovat perustana kolmelle luostarilupaukselle, jotka sΣΣnt÷kuntaan liittyvΣ antaa. Nimitys sΣΣnt÷kunta taas viittaa kunkin veljes- tai sisarkunnan elΣmΣΣ ohjaavaan luostarisΣΣnt÷÷n., ,Suomessa keskiajalla vaikuttivat ainakin birgittalaiset Naantalissa, dominikaanit Turussa ja fransiskaanit Viipurissa, Raumalla ja K÷karissa. | SΣΣnt÷kunnat |
| 204 | Katolisuudella on Suomessa vankat ja vanhat perinteet. Turun tuomiokirkko, Hattulan PyhΣn ristin kirkko ja Hollolan kirkko ovat vain muutamia esimerkkejΣ Suomen katolisen historian elΣvistΣ muistomerkeistΣ., ,Viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki sai surmansa pakomatkallaan Ruotsiin. Reformaation jΣlkeen Suomessa katolisia aika ajoin jopa vainottiin., ,Suomen itsenΣistyttyΣ 1917 syntyi my÷s ajatus Suomen katolisten seurakuntien muodostamisesta itsenΣiseksi kirkolliseksi alueeksi. Vuonna 1920 perustettiin Suomen apostolinen vikaarikunta. 1929 katolinen kirkko merkittiin uskonnonvapauslain nojalla uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin., ,Katso my÷s: PyhΣ Henrik | Katolinen kirkko Suomessa |
| 205 | Kerrotaan, ettΣ PyhΣ Henrik oli Suomen ensimmΣinen piispa. Jossakin mΣΣrin epΣvarmojen historiallisten tietojen mukaan hΣn oli syntyisin Englannista. Ruotsin kuninkaan Erik PyhΣn aikana hΣn toimi ItΣmeren lΣhetyspiispana Uppsalasta ja vaikuttikin innokkaasti vakiinnuttaaksen kristinuskoa vaikutusalueellaan., ,Henrik osallistui Erik PyhΣn ristiretkelle Suomeen ja jΣi nykyisen Varsinais-Suomen alueelle jatkamaan kirkollisen elΣmΣn jΣrjestelyty÷tΣ kuninkaan palatessa takaisin Ruotsin puolelle. RistiretkeΣ seuranneena talvena hΣnet surmasi perinnetiedon mukaan Lalli-niminen talonpoika K÷yli÷njΣrven jΣΣllΣ. Suomi sai siis ensimmΣisen tunnetun kristillisen marttyyrinsa., ,HenrikistΣ tuli aluksi Turun tuomiokirkon ja sittemmin koko Suomen kirkon ja kansan taivaallinen suojelija., ,Katso: LisΣΣ HenrikistΣ, , | PyhΣ Henrik |
| 206 | Henrikin surmapaikan lΣhelle luodulle pienelle saarelle rakennettiin ilmeisesti 1300-luvulla muistokappeli, josta on enΣΣ jΣljellΣ muutamia kiviΣ. TΣmΣ K÷yli÷njΣrven kirkkokari on sΣilynyt pyhiinvaelluskohteena meidΣn pΣiviimme asti. Henrikin muistojuhlaa vietetΣΣn 19. tammikuuta., ,EnsimmΣinen asiakirja, jossa HenrikistΣ puhutaan pyhΣnΣ, on paavi Bonifatius VIII:n vuonna 1296 kirjoittama kirje. | LisΣΣ Henrik-piispasta |
| 207 | Paavi on Rooman piispa ja kirkon lΣntisen osan patriarkka. Koska Rooma on Pietarin, apostolien johtajan, perinteinen piipankaupunki, sen piispalla on ensimmΣinen sija piispojen joukossa ja hΣnellΣ on ainutlaatuinen vastuu kirkosta koko maailmassa. | Paavi |
| 208 | Sakramentaaleilla tarkoitetaan sellaisia siunauksia ja vihkimyksiΣ, jotka eivΣt ole sakramentteja, mutta jotka kuitenkin ovat osoituksena Jumalan armosta ja siunauksesta., ,Kun katolilainen muuttaa uuteen asuntoon tai ostaa uuden auton, hΣn voi pyytΣΣ pappia siunaamaan sen. Samoin on mahdollista siunata muita arkiseen elΣmΣΣn liittyviΣ asioita tai esineitΣ. | Sakramentaalit |
| 209 | Oppi viimeisistΣ tapahtumista, sekΣ yksityisen ihmisen kuolemanjΣlkeisestΣ tilasta ettΣ varsinkin koko ihmiskunnan viimeisistΣ vaiheista., Eskatologian piiriin on juutalais-kristillisessΣ kulttuurissa totuttu liittΣmΣΣn sellaisia kΣsitteitΣ kuin viimeiset ajat, maailmanloppu, yl÷snousemus, viimeinen tuomio, iankaikkinen kadotus tai autuus., Juutalaiset uskovat olevansa Jumalan valittu kansa, jonka hΣn on ennen muita valinnut olemaan edustajansa muiden kansojen keskellΣ. Jumala on luvannut rakentaa Uuden Siionin, jossa oikeudenmukaisuus asuu. TΣmΣ toteutuu Messiaan tullessa maailmaan., Juutalaisuuteen, samoin kuin kristinuskoon ja islamiin, kuuluu my÷s usko tulevaan maailmaan ja yl÷snousemukseen. | Eskatologia |
| 210 | Essealaiset olivat juutalainen munkkijΣrjest÷n tapainen lahko, joka vaikutti Jeesuksen syntymΣn aikoina. Essealaiset elivΣt omaisuudenyhteydessΣ ja fariseuksia vaativammassa kurinalaisessa lain noudattamisessa ja ankarassa askeesissa. Qumranista, Kuolleen meren rannoilta on l÷ytynyt heidΣn alkuperΣisiΣ kΣsikirjoituksiaan, joiden tutkiminen on vielΣkin kesken. | Essealaiset,Essealaiset |
| 211 | SeemilΣiset kansat on seemilΣisiΣ kieliΣ puhuvien kansojen yhteisnimitys. SeemilΣisiΣ ei ole olemassa erillisenΣ rotuna, vaan heihin kuuluu perinteisesti assyrialaisia, babylonialaisia, aramealaisia (syyrialaisia), kanaanilaisia, heprealaisia, foinikialaisia, arabialaisia ja etiopialaisia., | SeemilΣiset |
| 212 | SeemilΣiset kielet ja niitΣ puhuvat kansat ovat kotoisin muinaisesta LΣhi-IdΣstΣ ja Arabian niemimaalta. Kielet ovat keskenΣΣn lΣheisessΣ sukulaissuhteessa. Puhutaan, ,1. ItΣseemilΣisestΣ kielihaarasta, ,2. LuoteisseemilΣisestΣ kielihaarasta ja, ,3. EtelΣseemilΣisestΣ kielihaarasta, ,Nimitys "seemilΣiset" juontuu Raamatun kertomuksesta Noasta ja tΣmΣn pojista SeemistΣ, Haamista ja Jaafetista.,Afrikkalaisia kieliΣ kutsutaan joskus haamilaisiksi kieliksi. Onpa joskus puhuttu jaafetilaisista kielistΣ, mutta tΣmΣ nimitys on jΣΣnyt pois kΣyt÷stΣ. | SeemilΣiset kielet |
| 213 | *akkadi, *babylonia, *assyria, , | ItΣseemilΣinen kielihaara |
| 214 | *ugarit,*kanaanilaiset kielet *foinikia, puuni *moab *heprea (Raamatun heprea, Mishnan heprea, nykyheprea),*aramea *muinaisaramea, *persialaisajan kansainvΣlinen kirjakieli, ns. , *valtakunnan aramea, jota on sΣilynyt mm. EgyptistΣ , l÷ytyneistΣ papyruksista ja Qumranin teksteistΣ,*itΣaramea *syyria, *mandea, *babylonialaisen Talmudin kieli, *nykyitΣarameat,*lΣnsiaramea *palmyra, *nabatea, *juutalaisaramea, jota edustaa mm. palestiinalainen , Talmud, *samaria | LuoteisseemilΣinen kielihaara |
| 215 | *arabia (muinainen, klassinen (Koraanin) ja nykyarabia,*etelΣarabia,*etiopia,*amhara, tirinja, tigre, joita puhutaan my÷s Etiopian alueella., , , , , , , , , ,Katso my÷s pΣΣotsikko: seemilΣiset kielet | EtelΣseemilΣinen kielihaara,EtelΣseemilΣinen kielihaara |
| 216 | Jutalaisuudesta on sanottu, ettΣ se on hyvin paljon tΣmΣnpuoleinen uskonto. Kaikkivaltiaan siunaus ja kaitselmus tulee esille kansojen ja yksil÷n elΣmΣnvaiheissa. Onnellinen ja tasapainoinen elΣmΣ, jonka aikana on mahdollista istua perheen ja hyvien ystΣvien kanssa viikunapuun suloisessa varjossa vatsa tΣynnΣ hyvΣΣ ruokaa ja kenenkΣΣn hΣtyyttΣmΣttΣ on jo osoitus siunauksesta ja pelastuksen todellisuudesta. , ,Kansana Israel odottaa edelleen Messiaan rauhankuninkaan aikaa, mutta ahkeroi sitΣ odottaessaan oman ja muiden kansojen hyvinvoinnin puolesta., ,On my÷s toivo vanhurskasten yl÷snousemuksesta. ,Katso my÷s: Pelastus eri uskonnoissa | Pelastus |
| 217 | Dareioksen ollessa persian hallitsijana Adar-kuun 13. pΣivΣnΣ 516 eKr Serubbaabel antoi vihkiΣ uudelleenrakennetun temppelin ja alkoi ns. toisen temppelin aika., ,Seleukidikuningas Antiokshos IV Epifanes saastutti 167 eKr Jerusalemin temppelin rakentamalla polttouhripaikalle Zeun alttarin ja uhraamalla sen pΣΣllΣ sikoja. Juutalaisten saatua itsemΣΣrΣΣmisvaltaansa takaisin he pyhittivΣt temppelin uudestaan., , Pompeius valtasi 63 eKr Jerusalemin, jonka valloituksen aikana Jerusalemin temppeli vaurioitui. Joskus puhutaan my÷s Herodeksen temppelistΣ, mutta oikeammin se on vain Herodes Suuren aloittaman korjausty÷n lopputuloksen nimi. Korjausty÷t saatiin pΣΣt÷kseen 64 jKr, vain kuutta vuotta ennen Jerusalemin hΣvitystΣ, jonka jΣlkeen juutalaisilla ei enΣΣ ole ollut temppeliΣ. | Toisen temppelin aika |
| 218 | Vanhassa testamentissa perustava uskontunnustus on lause: "Kuule, Israel! Herra, meidΣn Jumalamme on yksi, hΣn on ainoa Jumala." 5. Moos. 6:4, ,PyhΣΣ kolminaisuutta koskeva oppi on kristinuskon tΣrkein opillinen rakennelma. TΣmΣ oppi muotoutui kirkon ensimmΣisinΣ vuosisatoina, kun yritettiin ymmΣrtΣΣ, miten Jeesus saattoi olla Jumalan Poika ja edustaja, miten PyhΣ Henki liittΣΣ kristityt Jumalaan, mikΣ oli Jumalan IsΣn ja Luojan osuus ja kuinka Jumala kuitenkin on jakamaton ja yksi. Oppi tΣsmentyi, kun jouduttiin tutkimaan ja torjumaan Krituksen ty÷n turhentavia kristinuskon tulkintoja, harhaoppeja., ,Jumala tunnistetaan kolmiyhteiseksi hΣnen toiminnastaan: ensin on luominen, sitten pelastus Jeesuksen Kristuksen kautta ja kolmanneksi Jumalan tekojen toteutuminen maan pΣΣllΣ PyhΣn Hengen kautta. | Kristinuskon monoteismista |
| 219 | Uskonpuhdistajat hylkΣsivΣt Raamatun vertauskuvallisen tulkintatavan, jonka mukaan Raamatun tekstien merkitys on salattu ja vaatii hengellistΣ oivallusta. Uskonpuhdistajat ajattelivat, ettΣ Raamatun teksti on otettava sellaisenaan, ettΣ Raamattu tarkoittaa sitΣ, mitΣ sanoo., ,TΣstΣ nΣkemyksestΣ kehittyi katsomus, jonka mukaan Raamatun jokainen kirjain on erehtymΣt÷n. TΣmΣn nΣkemyksen henkinen perillinen on meidΣn aikamme kristillinen fundamentalismi., ,Sanaa "fundamentalisti" kΣytetΣΣn usein tarkoittamaan ankaraa, ahdasta ja konkreettista uskontulkintaa, joka vaatii kaikkia muitakin alistumaan saman tulkinnan noudattamiseen. | Kristityt fundamentalistit |
| 220 | Kirkossa tunnustetaan, ettΣ oppi kolminaisuudesta, tΣmΣ jumaluuden mysteeri, ei selviΣ jΣrjelle, sitΣ ei voi esittΣΣ loogisessa kaavassa.,Katso my÷s: Kurt G÷del, ,200-300 luvuilla kirkon sisΣllΣ ilmeni kahdenlaisia kolminaisuutta koskevia harhoja. Monarkianismi (yksi herruus -oppi) opetti, ettΣ Jumala on jakamaton, ja ettΣ Poika ja PyhΣ Henki ovat vain Jumalan ilmenemismuotoja. Jos ajatellaan nΣin, mm. Kristuksen sovitusty÷ menettΣisi merkityksensΣ. Areiolaisuus, joka sai paljon kannatusta, opetti, ettΣ Poika oli luotu, Jumalaa alempi olento. Opin perustaja ajatteli, ettΣ jos Poikakin olisi Jumala, Jumala jakautuisi kahtia., ,Katso my÷s: No mitΣ se kolminaisuus sitten on? | Kolminaisuudesta |
| 221 | Temppelipalveluksen suurta merkitystΣ vasten onkin hΣmmΣstyttΣvΣΣ, miten juutalaisuus on selvinnyt maailmassa aikoina, jolloin temppeliΣ ei ole ollut: ensin Baabelin vankeuden aikana ja nyttemmin 70 jKr alkaneesta hajaannuksesta alkaen vuoteen 1948., ,Vanhasta, toisesta temppelistΣ, on jΣljellΣ hieman ulkomuuria, jota kappaletta kutsutaan itku- tai lΣnsimuuriksi. Muurin edusta on nykyisin tunnettu pyhiinvaellus- ja rukouspaikka., ,Juutalaiset olivat oppineet elΣmΣΣn hajaannuksen aikoina sΣilyttΣen oman kulttuurinsa ja uskontonsa sekΣ kaipuun Jerusalemin temppeliin. | LisΣΣ temppelistΣ ja diasporasta |
| 222 | Paavali puhuttelee kirjeissΣΣn toistuvasti kaikkia kristittyjΣ "pyhiksi". HΣn ei tarkoita tΣllΣ kristittyjen moitteetonta elΣmΣΣ, vaan sitΣ ettΣ se, ettΣ he ovat tulleet Kristuksen kutsumiksi, tekee heistΣ pyhiΣ., ,Kirkon historiassa nimitys "pyhΣt" on kuitenkin vΣhitellen rajoittunut koskemaan niitΣ, joiden elΣmΣ on erityisen selvΣsti todistanut, miten hΣmmΣstyttΣvΣllΣ tavalla Jeesuksen Kristuksen henki voi vaikuttaa ihmisen elΣmΣssΣ lΣpi koko tΣmΣn elΣmΣn., ,Katolinen kirkko kunnioittaa heitΣ, koska he ovat esikuvia Jumalan tahdon mukaisesta elΣmΣstΣ. Kristuksen tΣhden kristityt kuuluvat samaan yhteyteen heidΣn kanssaan ja voivat pyytΣΣ heiltΣ esirukouksia. | PyhΣt |
| 223 | Kirkko mietiskeli jo varhain Marian asemaa Jeesuksen yhteydessΣ. 400-luvulla syntyneessΣ uskonriidassa, joka koski Jeesuksen jumaluutta ja ihmisyyttΣ, vahvistettiin, ettΣ Mariaa on kunnioitettava Jumalan ΣitinΣ., ,Maria oli kutsuttu Kristuksen Σidiksi. Siksi katolinen kirkko uskoo, ettΣ Jumala varjeli hΣnet perisynnistΣ koko hΣnen elΣmΣnsΣ ja otti hΣnet hΣnen kuolemansa jΣlkeen ruumiineen ja sieluineen taivaaseen., ,Kun kirkko ylistΣΣ Mariaa esikuvanaan, se itsekin tunnustautuu Marian kutsumukseen: my÷s kirkko tekee ty÷tΣ ja rukoilee, ettΣ Jumalan nimeΣ kunnioitettaisiin kaikkialla., ,Katso my÷s: Marian kiitosvirsi | Maria |
| 224 | Latinaksi Magnificat, (HΣn) ylistΣΣ. , ,Kiitoslaulu, jonka Maria lauloi tavatessaan sukulaisensa Elisabetin, joka my÷s oli raskaana. Elisabetista tuli Johannes Kastajan Σiti., ,"Minun sieluni ylistΣΣ Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani, sillΣ hΣn on luonut katseensa vΣhΣiseen palvelijaansa. TΣstedes kaikki sukupolvet ylistΣvΣt minua autuaaksi, sillΣ Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. HΣnen nimensΣ on pyhΣ.",Luuk. 1:46 - 49 | Marian kiitosvirsi |
| 225 | Kurt G÷del on epΣilemΣttΣ historian suurin loogikko Aristoteleen jΣlkeen. Jo lapsena pikku Kurt kyseli vanhemmiltaan niin paljon, ettΣ sai...liikanimen Herr Warum (= Herra Miksi). HΣn menestyi koulussa erinomaisesti. Ainoa muita heikompi aine oli matematiikka, jonka tarkemmalle tutkimiselle hΣn sitten omistikin loppuelΣmΣnsΣ. Kurt G÷delin moukariniskun matematiikan perustuksiin voisi tiivistΣΣ seuraavanlaiseksi huoneentauluksi:,G÷delin I epΣtΣydellisyyslause: Matematiikassa on mielekkΣitΣ vΣittΣmiΣ, joita ei voi todistaa oikeiksi eikΣ vΣΣriksi.,G÷delin II epΣtΣydellisyyslause: Matematiikan ristiriidattomuutta ei voida todistaa matematiikan sisΣisten pΣΣttelysΣΣnt÷jen avulla.,MitΣ tΣllΣ on kolminaisuusopin kanssa tekemistΣ? | Kurt G÷del |
| 226 | Islam: Ihminen pelastuu noudattamalla viittΣ peruspylvΣstΣ. Pelastustie on islamin sΣΣnt÷jen mukaan elΣminen., ,Juutalaisuus: Ihminen pelastuu noudattamalla kymmentΣ kΣskyΣ. Maailma pelastuu Messiaan tullessa. Pelastustie on Jumalan lain noudattaminen., ,Kristinusko: Ihminen pelastuu Jumalan armosta, joka on vapaa lahja. Pelastustie on Kristuksen yhteydessΣ pysymistΣ., ,Hindulaisuus: Ihminen pelastuu, kun hΣnen oma henkensΣ, atman, sulautuu maailmanhenkeen, brahmaniin. Pelastustie edellyttΣΣ mietiskelyΣ ja oikeaa oivallusta., ,Buddhalaisuus: Kun ihminen vapautuu ehdollisen maailman haluista, hΣn pΣΣsee nirvanaan. Pelastustie l÷ytyy meditaation avulla, joka on osa oikean elΣmΣn ohjeesta, "kahdeksankertaisesta tiestΣ". | Pelastus eri uskonnoissa |
| 227 | Islam: Allah vaikuttaa kaiken., ,Juutalaisuus: Jumala hallitsee luomakuntaa, kansojen kohtaloita ja yksil÷itΣ., ,Kristinusko: Jumala hallitsee luomakuntaa, kansojen kohtaloita ja yksil÷itΣ., ,Hindulaisuus: Kokemus erillisyydestΣ on harhaa., ,Buddhalaisuus: Karman laki hallitsee. Jokainen asia on ehdollinen ja juontuu jostakin syystΣ. Nirvanassa ehdollinen olemassaolo lakkaa. | Maailman rakenne eri uskonnoissa |
| 228 | Suomessa luterilaiset kΣyttΣvΣt ei-kanonisista, deuterokanonisista kirjoista yleisesti nimitystΣ apokryfiset kirjat., ,apo-kryphos (kreik.), salainen, hΣmΣrΣ, hΣmΣrΣperΣinen, epΣmΣΣrΣinen, ,NimitystΣ Apokryfiset kirjat kΣytetΣΣn Vanhan ja Uuden testamentin ulkopuolelle jΣtetyistΣ juutalaisten ja varhaiskristittyjen tuottamista kirjoituksista. | Ei-kanoniset kirjat |
| 229 | re- tai red- (lat.) alkuliitte: takaisin, uudelleen, vastaan, ,Reinkarnaatio (keskiajan latinaa) jΣlleensyntyminen, uudelleen lihaksituleminen. Reinkarnaatio-oppi esiintyy hindulaisuudessa. Kreikkalaisessa ajattelussa on my÷s kaikuja reinkarnaatio-opista. Usko jΣlleensyntymiseen on saanut tΣmΣn vuosisadan aikana sijaa lΣnsimailla uudessa, lΣhinnΣ Madam Blavatskyn ja teosofian esittΣmΣssΣ muodossa. Uuden lΣnsimaisen jΣlleensyntymisuskon mukaan ihminen kehittyy syntymissΣΣn, kun taas alkuperΣisen aasialaisen uskon mukaan jΣlleensyntyminen on valitettavaa ja syklistΣ., ,Theravada-buddhalaisuuden mukaan ihmisellΣ ei ole minΣΣ tai sielua, joten ei ole jΣlleensyntymistΣkΣΣn. Karman laki synnyttΣΣ uuden olennon, joka harhaisesti jΣlleen luulee olevansa itsenΣisenΣ persoonana olemassa. | Reinkarnaatio |
| 230 | karman (sanskriittia), teko, toiminta, ,Karman laki on intialaisissa uskonnoissa esiintyvΣ kΣsitys, jonka mukaan ihmisen teot ja toiminta mΣΣrΣΣvΣt hΣnen seuraavan jΣlleensyntymΣnsΣ laadun., ,Buddhalaisuudessa tehdyt teot, riippumatta siitΣ ovatko ne hyviΣ vai pahoja, pitΣvΣt karman lain, ja elΣmΣn kiertokulun, samsaran, toiminnassa. TΣmΣn uskonnon pΣΣmΣΣrΣ on vapautua elΣmΣn kiertokulusta ja karman laista. LisΣΣmΣllΣ hyvΣΣ karmaa, hyviΣ tekoja, saattaa saada paremman uudelleenlihaksitulemisen, mutta ei vapautusta. | Karman laki |
| 231 | Kristinusko pysyi suhteellisen yhtenΣisenΣ tuhat ensimmΣistΣ vuottaan, vaikka jouduttiinkin kΣymΣΣn paljon henkistΣ ja hengellistΣ rajankΣyntiΣ harhaoppeja vastaan., ,Konstantinopoliin ja Roomaan kehittyi kaksi kristinuskon keskusta, joiden vΣlit rikkoutuivat 1054. Poliittisesti Rooman valtakunnan jakautuminen LΣnsi- ja ItΣ-Roomaan oli alkanut jo 200-luvulla. Keisarin hovin siirryttyΣ Konstantinopoliin my÷s silloinen patriarkka siirtyi Rooman imperiumin uuteen pΣΣkaupunkiin. PitkΣΣn kehittyneen kirkkojen erkaantumisen laukaisi viimein kiista siitΣ, voidaanko sanoa, ettΣ PyhΣ Henki lΣhtee my÷s Pojasta eikΣ vain IsΣstΣ., ,LΣntinen kristikunta taas jakautui Martti Lutherin (1483 - 1546) uskonoivalluksen julkistumisen seurausten takia. Luther jatkoi katolisen kirkon sisΣisten uudistusliikkeiden perint÷Σ, mutta siinΣ historiallisessa ja kulttuurisessa tilanteessa protestanttinen kirkko erkaantui katolisesta. Protestanttisuus on sitten taas jatkanut jakautumistaan. | Kristinuskon jakautuneisuus |
| 232 | "Jos joku teistΣ on sairaana, kutsukoon hΣn koolle seurakunnan vanhimmat. NΣmΣ voidelkoot hΣnet ÷ljyllΣ Herran nimessΣ ja rukoilkoot hΣnren puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hΣnet jalkeille, ja jos hΣn on tehnyt syntiΣ, hΣn saa sen anteeksi.", | Jaakob 5:14,15 |
| 233 | IsΣ on Jumala,Poika on Jumala,PyhΣ henki on Jumala, ,IsΣ ei ole sama kuin Poika,IsΣ ei ole sama kuin PyhΣ henki,Poika ei ole sama kuin PyhΣ henki,He kaikki pitΣvΣt yhtΣ, puhuvat yhtΣ ja ovat yksi Jumala, ,IsΣ on persoona,Poika on persoona,PyhΣ henki on persoona, ,Jumala on yksi persoona | Kolminaisuus |
| 234 | Jos matematiikassa on lauseita, joita ei voida matemaattisesti perustella, on sallittava muidenkin jΣrjelle lΣpinΣkymΣtt÷mien lauseiden olemassaolo., ,MeidΣn on kuitenkin koko ajan kolkutettava mahdottomuuden rajoja. MitΣ hyvΣnsΣ lausetta ei kannata hyvΣksyΣ sekΣ ristiriitaiseksi ettΣ todeksi; ne on tutkittava. Mutta se mahdollisuus jΣΣ, ettΣ maailmankaikkeus (galaxies and everything) on niin suuri, ettei sitΣ voida loppuun asti selvittΣΣ ihmisaivoin. Sellainen asia saattaisi olla hyvinkin my÷s Jumala ja hΣnen kolminaisuutensa. YritettΣvΣ toki on, ettei selvittΣmΣttΣ vain jΣisi jotakin sellaista, mikΣ on selvitettΣvissΣ., ,Katso my÷s Saarnaajan kommentti asioiden selvittΣmisestΣ. Skientismi, , | G÷del ja kolminaisuus |
| 235 | Barretin tilaston mukaan. 1995 2000 2025, milj. % milj. % milj. %,Kristityt 1.940 33.7 2.119 34.0 3.051 36.0,Muslimit 1.058 18.3 1.154 18.5 1.710 20.2,Uskontoihin ,kuulumattomat 937 16.3 985 15.8 1.285 15.2,Hindut 777 13.5 836 13.4 1.089 12.9,Buddhalaiset 341 5.9 359 5.8 453 5.3 ,Ateistit 243 4.2 232 3.7 236 2.8,Uusien uskontojen,kannattajat 29 2.2 144 2.3 217 2.6,Heimouskontojen,kannattajat 99 1.7 96 1.5 77 0.9,Sikhit 21 0.4 21 0.3 28 0.3,Juutalaiset 14 0.2 14 0.2 15 0.2 | Maailman uskontotilanne |
| 236 | AlkuperΣinen apostolien todistus ristiinnaulitusta ja yl÷snousseesta Jeesuksesta oli selvΣ: "Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hΣn. MitΣΣn muuta nimeΣ (paitsi Jeesus), joka meidΣt pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla. (Apostolien teot 4:12), ,MistΣ Kristus pelastaa: synnistΣ, synnin tuomiosta, my÷s sen voimasta, lopulta synnin lΣsnΣolostakin, helvetistΣ, ,Mihin Kristus pelastaa: taivaaseen, yhteyteen Jumalan kanssa, kokemaan Jumalan lupausten toteutumista, ,Miten Kristus pelastaa: uskon avulla (Mihin pitΣisi uskoa? Siihen, ettΣ hΣn on sovittanut ihmisten synnit, jotka erottivat meidΣt Jumalan yhteydestΣ), ,Katso my÷s: Miten kΣy ei-kristittyjen | Pelastus |
| 237 | Saarnaajan kommentti vaikeiden asioiden tutkimisesta:, ,"MinΣ, Saarnaaja, olin Israelin kuninkaana Jerusalemissa. MinΣ ryhdyin etsimΣΣn viisautta ja tutkimaan kaikkea, mitΣ auringon alla tapahtuu. TΣmΣn raskaan tehtΣvΣn on Jumala antanut ihmisten vaivaksi." Saarnaaja 1:12,13 | Saarnaajan kommentti |
| 238 | MitΣ tapahtuu niille, jotka eivΣt ole kuulleet Kristuksesta ainoana sovittajana. Raamatun opetus on selkeΣ siinΣ, ettΣ se sanoo, ettΣ ei ole pelastusta muutoin kuin Jeesuksen kautta. YhtΣ selkeΣ Raamattu ei kuitenkaan ole siinΣ, onko Kristus tavalla tai toisella tavattavissa my÷s julistetun sanoman ulkopuolella., ,TΣhΣn kysymykseen ei ole aukotonta vastausta. Raamatun mukaan Jumala on oikeudenmukainen ja armahtava. Sellainen hΣnen tΣytyy olla my÷s ei-kristittyjΣ tuomitessaan., ,Katso my÷s: Vatikaanin II kirkolliskokouksen kirjaamat kolme edellytystΣ ei-kristityn pelastumiselle | Miten kΣy ei-kristittyjen |
| 239 | Katolinen kirkko lienee ainoa kirkko, joka on kirjannut kΣsityksensΣ ei-kristittyjen pelastumisesta. Vatikaanin II kirkolliskokouksessa 1960-luvun puolivΣlissΣ kirkko kirjasi kolme edellytystΣ ei-kristittyjen pelastumiselle., ,Mahdollisuudet kuuluvat sellaiselle, joka on kuuliainen omassatunnossaan kuulemalleen Jumalan ΣΣnelle, etsii vilpitt÷mΣsti totuutta ja Jumalaa, jonka olemassaolon hΣn aavistaa jΣrjellΣΣn tarkkaillessaan luodun maailman ihmeellisyyttΣ ja joka ilman omaa syytΣΣn ei tunne Kristusta ja Jumalan hΣnessΣ tarjoamaa pelastusta., | II kirkolliskokous ja ei-kristityt |
| 240 | khristos (kreik.), voideltu. , ,Sana Kristus on kreikankielinen vastine ja kΣΣnn÷s heprean kielestΣ juontuvalle sanalle Messias., ,Messias on Jumalan lupaama ja lΣhettΣmΣ kansansa vapahtaja., ,Vanhassa testamentissa kuninkaat voideltiin tehtΣvΣΣnsΣ. Kristus on Jumalan voitelema omaan tehtΣvΣΣnsΣ. | Kristus |
| 241 | Raamattu on 66 kirjan kokoelma, ,Vanha testamentti, 39 kirjaa,VT on my÷s juutalaisten pyhΣ kirja, vaikka he eivΣt luonnollisesti kutsu sitΣ "vanhaksi", koska "uutta" ei heillΣ ole. Sana "testamentti" pitΣisi oikeastaan kΣΣntΣΣ "liitto". Kreikan kielessΣ sana diatheke tarkoittaa sekΣ liittoa ettΣ testamenttia. Juutalaisten uskontohan perustuu Jumalan kansan kanssa tekemΣΣn liittoon. Kristinuskonkin voidaan katsoa perustuvan Jumalan ja ihmisten vΣliseen liittoon., ,Uusi testamentti, 27 kirjaa,UT syntyi noin sadan vuoden kuluessa kristillisen seurakunnan keskellΣ., ,Katso my÷s: Raamatun tulkintatapoja, | Raamattu |
| 242 | Vanha testamentti on kirjoitettu hepreaksi ja osin arameaksi, joka kehittyi Persialaisvallan jΣlkeen LΣhi-idΣn yleikieleksi. MeidΣn kΣΣnn÷ksiimme on vaikuttanut my÷s varhainen kreikankielinen kΣΣnn÷s Septuaginta., ,VT syntyi noin tuhannen vuoden kuluessa (syntyhistorian pituus vaihtelee tutkijan koulukunnasta ja teologisesta taustasta riippuen.) Vanhimmat nykyraamatusta l÷ytyvΣt kokonaiset kirjat lienevΣt syntyneet n. 500 eKr. Ne ovat kΣyttΣneet lΣhteinΣΣn kuitenkin aikaisempaa sekΣ suullista ettΣ kirjallista aineistoa., ,Pyhien kirjoitusten kokelma kehittyi vΣhitellen. TiedetΣΣn, ettΣ jo 300 eKr Tooraa ja varhaisia historiankirjoja pidettiin pyhinΣ. | Vanha testamentti |
| 243 | Uuden testamentin alkukieli on aikansa yleiskieli, kreikka., ,Varhaisimpana Uuden testamentin kirjana pidetΣΣn Paavalin ensimmΣistΣ kirjettΣ tessalonikalaisille (50 jKr).,Jotkut tutkijat pitΣvΣt Toista Pietarin kirjettΣ nuorimpana Uuden testamentin kirjana (150 jKr)., ,Paavalin kirjekokoelma tunnettiin 100-luvun alkupuolella, ja toisen kristillisen vuosisadan aikana my÷s meidΣn tuntemamme neljΣ evankeliumia vakiinnuttivat asemansa., ,200- ja 300-luvulla nykyinen Raamatun kirjakokoelma alkoi hahmottua., ,Katso my÷s: Kirjoitusten kokoamisperiaatteesta, , , , | Uusi testamentti |
| 244 | Allegorinen tulkintatapa, ,Fundamentalistinen tulkintatapa, ,Pelastushistoriallinen tulkintatapa, ,Eksistentialistinen tulkintatapa, , | Raamatun tulkintatapoja |
| 245 | Allegorinen tulkintatapa tarkoittaa, ettΣ Raamatun kertomukset ja vertaukset on aina luettava symbolistisesti, kΣrjistΣen nΣin: jokainen sana tarkoittaa jotakin muuta, kuin mitΣ luetaan. Tekstin takaa l÷ytyy hengellinen merkitys- ja viittausavaruus. Jokaisella muistiinmerkityllΣ teolla ja tapahtumalla on vΣhintΣinkin kaksoismerkitys., ,TΣmΣ tulkintatapa oli vallalla kirkon ensimmΣisinΣ vuosisatoina., ,Esimerkiksi, kun Jeesus Kaanaan hΣissΣ muutti veden viiniksi, olisi tarkkaan mietittΣvΣ, mitΣ tarkoittaa vesi (uudestisyntymΣt÷ntΣ elΣmΣΣ?), mitΣ viini (uutta elΣmΣΣ?), keitΣ olivat palvelijat, joita Jeesus kΣski, ketΣ Maria edustaa kertomuksessa jne. Raamattu itse nΣyttΣΣ paikkapaikoin kΣyttΣvΣn tΣtΣ tulkitsemistapaa. L÷ydΣtk÷ itse esimerkin? (Room. 9:11,12) | Allegorinen Raamatun tulkintatapa |
| 246 | Uskonpuhdistajat hylkΣsivΣt allegorisen tulkintatavan ja opettivat, ettΣ Raamatun tekstin kirjaimellista merkitystΣ on kunnioitettava: se tarkoittaa, mitΣ sanoo. TΣstΣ korostuksesta kehittyi my÷s Raamatun kirjaimellinen tulkintatapa: Jokainen kirjain on Jumalan sanaa ja se on otettava sellaisenaan. , ,VitsinΣ kulkee esimerkki tyypistΣ, joka avasi Raamattunsa ja luki: "Juudas meni ja hirtti itsensΣ". Kiireesti toinen paikka auki: "Mene sinΣ ja tee samoin!" SiitΣk÷s hΣtΣ, Raamattu kerran vielΣ kiinni ja summanmutikassa auki taas uudesta kohdasta: "MinkΣ teet, tee se pian!" Vanhan vitsin esimerkkihenkil÷ on ΣΣrifundamentalisti, mikΣli hΣn ottaa kirjaimellisesti lukemansa ja noudattaa sitΣ koettamatta nΣhdΣ tekstiΣ yhteydessΣΣn ja historiallisessa taustassaan. | Fundamentalistinen tulkintatapa |
| 247 | Pelastushistoriallinen tulkintatapa korostaa Jumalan toimintaa historiassa. Jumala on kansojen ja kohtaloiden herra. Raamattu on Jumalan sanaa, koska siinΣ kerrotaan Jumalan toiminnasta historiassa, mutta se on my÷s omaan aikaansa sidottujen ihmisten kirjoittama. NiinpΣ Raamatun teksti sisΣltΣΣ kulttuuritaustan mukanaantuomia virheellisyyksiΣ, joita voidaan ymmΣrtΣΣ ja joista pΣΣstΣΣn selville asiaa tutkimalla. | Pelastushistoriallinen tulkintatapa |
| 248 | Eksistentialistinen Raamatun tulkintatapa pyrkii saamaan Raamatun mielekkΣΣksi nykyajan ihmiselle. TΣmΣn tulkinnan mielestΣ esim. demonit sairauksien aiheuttajina, pikainen maailmanloppu ja Jeesuksen paluu kuuluvat antiikin myyttiseen maailmankuvaan, eikΣ niitΣ voida ottaa kirjaimellisesti. On tutkittava, mikΣ Raamatun sanomassa koskettaa tΣmΣn pΣivΣn ihmisen eksistenssiΣ, olemassaoloa. , ,TΣtΣ nΣkemystΣ on moitittu siitΣ, ettei se ota huomioon nykyisen ajan uskonvaraisia ennakko-oletuksia, oman aikamme myyttistΣ maailmankuvaa (esim. uskoa tieteen voimaan selittΣΣ kaikki). Sanoutuessaan irti yhdestΣ uskonvaraisesta maailmankuvasta se tulee sitoutuneeksi toiseen. | Eksistentialistinen tulkintatapa |
| 249 | Kirjoitusten tarve kasvoi luonnollisesti sitΣ mukaan kun Jeesuksen ja apostolien elΣmΣΣ tarkkaillut sukupolvi alkoi kuolla. Suuresta osasta kirjoituksia syntyi helposti yksimielisyys, mutta esim. Heprealaiskirje hyvΣksyttiin aluksi vain idΣn kirkoissa ja Ilmestyskirja vain lΣnnen., ,Kirjoitusten kokoamisperiaatteena alettiin pitΣΣ apostolisuutta, sitΣ, ettΣ kirjoituksen tuli olla perΣisin joko suoraan tai vΣlillisesti Jeesuksen opetuslapselta., ,Kirkolliskokoukset vakiinnuttivat viralliseksi useimmissa kristillisissΣ seurakunnissa kΣyt÷ssΣ olevat kirjoitukset., ,Edelleenkin kirkkokuntien kesken suhtaudutaan eri tavoin deuterokanonisiin kirjoihin: katolinen ja ortodoksinen kirkko pitΣvΣt niitΣ Uuden testamentin osana, kun taas Luther ei lue niitΣ varsinaiseen Kaanoniin (hyvΣksyttyyn kirjakokoelmaan), mutta pitΣΣ niiden lukemista hy÷dyllisenΣ. | Miten Kaanon koottiin |
| 250 | LΣhetyskΣsky Matteus 28:18-20, Markus 16:15-18, Luukas 24:46-47, Apostolien teot 1:8, Johannes 20:21, ,LΣhetys Vanhassa testamentissa, ,Katolisen kirkon lΣhetysty÷stΣ lyhyesti, ,MitΣ lΣhetysty÷ on, ,Suomen evankelisluterilisen kirkon lΣhetysty÷, ,Muu Suomesta tehtΣvΣ lΣhetysty÷, ,Suomen LΣhetysseura,Suomen LΣhetysseuran ty÷ Ranskassa, | LΣhetysty÷ |
| 251 | Matteuksen evankeliumissa (28:18-20) on kirjattuna tapahtuma, jossa Jeesus sanoi oppilailleen:,"Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan pΣΣllΣ. MenkΣΣ siis ja tehkΣΣ kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitΣ IsΣn ja Pojan ja PyhΣn Hengen nimeen ja opettakaa heitΣ noudattamaan kaikkea, mitΣ minΣ olen kΣskenyt teidΣn noudattaa. Ja katso, minΣ olen teidΣn kanssanne kaikki pΣivΣt maailman loppuun asti.", ,Katso my÷s: Vanha testamentti ja maailmanlaaja nΣk÷kulma, ,Kaikista evankeliumeista l÷ytyy Jeesuksen kehotus mennΣ ja kertoa Jumalan valtakunnasta kaikkialle maailmaan. Markus 16:15-18; Luukas 24:46-47; Johannes 20:21, Apt 1:8, | LΣhetyskΣsky |
| 252 | "MenkΣΣ kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Ja niitΣ, jotka uskovat, seuraavat nΣmΣ tunnusmerkit: Minun nimessΣni he ajavat pois pahoja henkiΣ. He puhuvat vierailla kielillΣ. He tarttuvat kΣsin kΣΣrmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyΣ, se ei vahingoita heitΣ. He panevat kΣtensΣ sairaiden pΣΣlle ja he paranevat.", ,LΣhetyskΣsky on Markuksen loppujaksossa 16:9-20, jota ei ole varhaisimmissa kΣsikirjoituksissa. Onkin sanottu, ettΣ joku varhaiskritillinen kirjoittaja on lisΣnnyt tΣmΣn tΣydennyksen kΣyttΣen perimΣtietoa lΣhteenΣΣn. Joka tapuksessa tekstikatkelma kuvaa alkukirkon todellisuutta ja kΣsitystΣ asiasta. | Markus 16:15-18 |
| 253 | Yl÷snousemuksensa jΣlkeen Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen useita kertoja. Luukkaan mukaan erΣΣssΣ tΣllaisessa tilanteessa hΣn sanoi: "NΣin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kΣrsiΣ kuolema ja kolmantena pΣivΣnΣ nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hΣnen nimessΣΣn saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista." | Luukas 24:46-47 |
| 254 | Yl÷snousemususko on kristinuskon ytimessΣ. Kaikissa evankeliumeissa lΣhetyskΣsky annetaan yl÷snousemuksen jΣlkeen. EhkΣ evankeliumia voi uskottavasti vΣlittΣΣkin vain sellainen henkil÷, jolle yl÷snousemus on jossakn mΣΣrin tuttua. HΣnellΣ on kokemus ja vakaumus: "TΣhΣn minΣ uskon.", ,Johanneksen evankeliumin lΣhetyskΣsky kuuluu nΣin: "Rauha teille! Niinkuin IsΣ on lΣhettΣnyt minut, niin lΣhetΣn minΣkin teidΣt." | Johannes 20:21 |
| 255 | Evankelista Luukas on kirjoittanut paitsi evankeliumin my÷s Apostolien teot, joka loppupuolellaan seuraa Paavalin lΣhetysty÷tΣ silloisen Rooman Aasiassa ja Euroopassa., ,Apostolien teot kertoo erityisesti PyhΣn Hengen toiminnasta kirkon alkuvaiheissa. Kirjan alussa oleva lΣhetyskΣskykin sitoo lΣhetyksen ty÷n PyhΣn Hengen vaikutukseen: "Mutta te saatte voiman, kun PyhΣ Henki tulee teihin, ja olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ΣΣriin saakka." | Apostolien teot 1:8 |
| 256 | Jumala siunasi Aabrahamin: LΣhde maastasi, asuinsijoiltasi ja isΣsi kodista siihen maahan, jonka minΣ sinulle osoitan. MinΣ teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinΣ on oleva siunaus. MinΣ siunaan niitΣ, jotka siunaavat sinua ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille." ,1. Moos.12:3,My÷s muualla VT:ssΣ on viittauksia siihen, ettΣ Jumala huolehtii kaikista kansoista. Juutalaiset uskovat olevansa Jumalan valitsema esikoiskansa, jonka tehtΣvΣ on osoittaa maailman kansoille, ettΣ Jumala on. Kristillinen kirkko pitΣΣ itseΣΣn Aabrahamin jΣlkelΣisenΣ ja Jumalan lupausten perillisenΣ. KristityillΣ tΣmΣn nΣkemyksen mukaan onkin erityinen papillinen velvollisuus toimia Jumalan edusmiehenΣ kaikille kansoille ja kaikkien kansojen esirukoilijana Jumalaan pΣin. TΣmΣ lΣhetystehtΣvΣ on kristittyjen kΣsityksen mukaan palvelua, rakkauden osoittamista, ihmisten kohtaamista ja toivon evankeliumin kertomista kaikille kansoille. | Vanha testamentti ja maailman kansat |
| 257 | Aabraham jΣtti oman maansa ja kulttuurinsa mennΣkseen uuteen maahan. Jeesus jΣtti taivaan tullakseen ihmiseksi ja Paavali jΣtti maansa ja kulttuurinsa viedΣkseen evankeliumin kreikkalaisen kulttuurin keskelle. Euroopaan tullessaan evankeliumia sai germaanisesta kulttuurista uuden taustan. Bysantissa syntyi kristinuskon muoto, jota tΣnΣΣn nimitΣmme ortodoksiseksi. Evankeliumi on aina liikkeellΣ, ylittΣmΣssΣ rajoja, siirtymΣssΣ tΣstΣ kulttuurista tuohon, ihmiseltΣ toiselle. Ellei se tee sitΣ, ellei sillΣ ole voimaa ylittΣΣ kulttuurirajojen ja yksil÷iden eroja, se on kuollut., ,Katso my÷s: Todistusta ja palvelua, VielΣ yksi mΣΣritelmΣ, , | MitΣ lΣhetysty÷ on |
| 258 | LΣhetysty÷n historia alkoi Suomessa yksityisten ihmisten huolesta ja harrastuksesta niin kuin muuallakin protestanttisessa maailmassa. Suomen LΣhetysseura perustettiin 1859 "levittΣmΣΣn niihin kansoihin, jotka eivΣt vielΣ ole kristityitΣ, Kristuksen evankeliumia, niinkuin sitΣ evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen mukaan opetetaan"., ,Sittemmin lΣhetysjΣrjet÷jΣ on tullut lisΣΣ. Suomen kirkko tekeekin lΣhetysty÷tΣ lΣhetysjΣrjest÷jen kautta. Suomen LΣhetysseura, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja sen ruotsinkielinen sisarjΣrjest÷, Suomen Evankelisluterilainen KansanlΣhetys, Evankelisluterilainen lΣhetysyhdistys KylvΣjΣ, Sanansaattajat ja Suomen Pipliaseura ovat toisen kansankirkkomme virallisia lΣhetysjΣrjest÷jΣ., ,Katso my÷s: Muiden kuin luterilaisten kristittyjen tekemΣ lΣhetysty÷ Suomessa, | Suomen ev.lut. kirkon lΣhetysty÷ |
| 259 | Varsin mittavaa on my÷s muiden kuin luterilaisten kristittyjen lΣhetysty÷. Noin puolet Suomesta lΣhtevistΣ lΣhetysty÷ntekij÷istΣ on ns. vapaista suunnista, etupΣΣssΣ helluntaiseurakunnista, Suomen Vapaakirkosta ja adventtikirkosta, jotka yhdessΣ luterilaisten kanssa ovat mukana Suomen lΣhetysneuvostossa. Suomen ortodoksinen kirkko tekee my÷s omaa lΣhetysty÷tΣΣn. | Muiden kuin luterilaisten lΣhetysty÷ |
| 260 | SLS on Suomen evankelisluterilaisen kirkon suurin lΣhetysjΣrjest÷. Se perustettiin vuonna 1859. Yli tuhat suomalaista on yli 130 vuoden aikan lΣhtenyt eri puolille maailmaa Afrikkaan, LΣhi-itΣΣn, Aasiaan, EtelΣ-Amerikkaan ja Eurooppaan. He ovat ty÷skennelleet noin 30 maassa, edustaneet yli 50 ammattialaa ja kΣyttΣneet ty÷ssΣΣn yli 30 kieltΣ. TΣllΣ hetkellΣ SLS:lla on noin 400 lΣhetysty÷ntekijΣΣ., ,Vuonna 1870 ensimmΣiset LΣhetysseuran ty÷ntekijΣt saapuivat Lounais-Afrikan, nykyisen Namibian Ambomaalle. Vuonna 1995 vietetΣΣn Martti Rautasen juhlavuotta. 10.11.1995 on kulunut 150 vuotta tΣmΣn inkerilΣisen maaorjan pojan syntymΣstΣ. Martti Rautanen toimi Namibiassa vuodesta 1870 aina kuolemaansa 19.10.1926 asti. HΣn kΣΣnsi mm. Raamatun ndongan kielelle ja kΣytti ty÷ssΣΣn aikansa huipputeknologiaa, fonografia ja kirjoituskonetta. | Suomen LΣhetysseura |
| 261 | Kristityt, samoin kuin juutalaiset ja muslimit, uskovat, ettΣ Jumala on luonut maailman ja on sen yllΣpitΣjΣ. Jumala on luonut maailman tavallaan itsensΣ ulkopuolelle, niin ettΣ ihmisen ja luonnon olemassaolo on, sen jΣlkeen kun se on Jumalan kΣdestΣ lΣhtenyt, erillistΣ Jumalan olemassaolosta. Luomakunta on asetettu ikΣΣn kuin vastapΣΣtΣ luojaansa. Jumala ei ole kuitenkaan unohtanut luomakuntaansa, vaan huolehtii siitΣ jatkuvasti. Raamattu ilmoittaa, ettΣ Jumalalla on hyvΣt ja rakkaudelliset ajatukset luomakuntaansa kohtaan, vaikka se osittain onkin sitΣ vastaan kapinassa., Jumala ilmoittaa itsensΣ ihmiselle. HΣnet voi aavistaa tarkastelemalla ja miettimΣllΣ luomakunnan ilmi÷itΣ ja olemassaoloa. HΣnet tuntee omassatunnossa, siinΣ, ettΣ tunnistaa hyvΣn pahasta ja tuntee vastuuta toisista ja luonnosta. SelkeΣsti Jumala on ilmoittanut itsensΣ sanassaan ja kaikkein kirkkaimmin Jeesuksen elΣmΣn kautta. | Jumala |
| 262 | "Synti on sydΣmen luopumista Jumalasta", opetti Luther., ,EnsimmΣisen Mooseksen kirjan kolmas luku kertoo syntiinlankeemustarinan. Tarina alleviivaa ihmisen kyvytt÷myyttΣ elΣΣ Luojan, omien tavoitteidensa, lΣhimmΣisten tarpeiden ja luomakunnan asettamien vaatimuksien mukaan. Omalla tiedollaan hyvΣstΣ ja pahasta ihminen ei pΣΣse paratiisimaiseen olotilaan, vaikka tunnistaakin sen ihannetilaksi. Pahat aikeet ja ylpeys nΣyttΣvΣt kuuluvan ihmisen nykyiseen luontoon. Kristityt uskovat, ettΣ tΣmΣ kertomus kuvaa oikein ihmisen ja Jumalan vΣlistΣ suhdetta: he ovat nykyisessΣ tilassaan erossa alkuperΣstΣΣn, ja tΣmΣ tila on saatava korjatuksi., ,Synti ei ole ensi sijassa tekoja, vaan sisΣinen asenne, joka ei halua tunnustaa Jumalaa Jumalaksi. | Synti |
| 263 | Kristityt olivat alunperin osa juutalaisuutta, johon kuului Messias-usko. Sitten, kun heidΣn erityiskorostuksensa ja sosiaalinen ryhmittymisensΣ tuli esille selkeΣmmin, heitΣ pidettiin juutalaisuuden lahkona. Kristinuskon levittyΣ juutalaisen kansan ulkopuolelle, sitΣ alettiin pitΣΣ jo omana uskontokuntanaan. Historian kuluessa on useamman kerran tapahtunut niinkin, ettΣ kristinuskon juutalainen alkuperΣ on kokonaan tahdottu kieltΣΣ. Kristityt uskovat, ettΣ Jeesus Nasaretilainen oli Raamatun ennustama Messias, joka ei tullutkaan maailmaan kulttipapillisessa eikΣ vapauttajakuninkaan muodossa, vaan Herran kΣrsivΣnΣ palvelijana., ,Katso my÷s: Messias-ajatus islamissa, Kristus | Messias |
| 264 | LΣhetysty÷ on Jeesuksesta kertomista ja palvelua. KΣytΣnn÷ssΣ tΣmΣ tarkoittaa esimerkiksi sitΣ, ettΣ Suomen LΣhetysseuran Thaimaan ty÷n budjetista puolet menee sosiaalisen ja kehitysyhteisty÷n menoihin ja toinen puoli seurakuntaty÷h÷n. , ,SLS:n ty÷ssΣ on sen alusta (1870) alkaen paneuduttu mm. koulutus- ja terveydenhuoltoty÷h÷n. LΣhetysseura on valtion kehitysyhteisty÷tukea saavista kansalais- ja lΣhetysjΣrjest÷istΣ suurin. | Todistusta ja palvelua |
| 265 | LΣhetysty÷ kommunikoi sitΣ todellisuutta, ettΣ tΣhΣn nautinnon ja kΣrsimyksen, vΣliaikaisuuden ja merkityksett÷myyden maailmaan on tullut iankaikkinen persoona, joka kutsuu kaikkia keskinΣiseen rauhaan ja iloon. | VielΣ yksi mΣΣritelmΣ |
| 266 | 1054 kristikunta oli hajonnut kahteen pΣΣhaaraan, idΣn ortodoksiseen ja lΣnnen katoliseen. , ,Renessanssi ja humanismi olivat korostaneet 1000-luvun ensimmΣisen puoliskon lopulla ihmisen ja yksil÷n merkitystΣ uudella tavalla. Katolinen luostariveli Martti Luther (1483-1546) oli kokenut voimakkaasti riittΣmΣtt÷myytensΣ Jumalan edessΣ, eikΣ askeesikaan tuonut rauhaa. Valmistaessaan Raamatun selitysopin luentojaan hΣn l÷ysi vastauksen hΣtΣΣnsΣ: "Vanhurskas on elΣvΣ uskosta." Lutherin teesit anekauppaa vastaan oli tarkoitettu kΣynnistΣmΣΣn akateeminen vΣittely, mutta ne kΣynnistivΣtkin kirkon yhΣ edelleen jatkuvan jakautumisen. Protestanttien ryhmΣ alkoi erottua katolisesta kirkosta. | Protestantit |
| 267 | renaissance (ransk.), rinascimento (ital.), uudelleen syntyminen, ,Italiassa alkoi 1300-luvun alkupuolella kulttuurimuutos, joka vΣhitellen syrjΣytti keskiajan elΣmΣnkatsomuksen ja sen muodot. Uusi ajattelu katsoi ihanteekseen aikaista enemmΣn antiikin maailman. Se ulotti vaikutuksensa henkisen elΣmΣn kaikille aloille, taiteisiin, tieteisiin, elΣmΣntapoihin ja ajatteluun | Renessanssi |
| 268 | humanus (lat.), sivistynyt, ,Humanismi on keskiajan ja uuden ajan taitteessa syntynyt kulttuurivirtaus. Skolastista tiedettΣ (kristinopin ja kreikkalaisen filosofian yhteensulautuma, jossa kristinopin ehdottomasti tosina pidetyistΣ lauseista koetettiin johtaa kaikkia elΣmΣnaloja koskevia lauseita) ja askeettista (nautinnoista pidΣttΣytyvΣΣ) elΣmΣnkΣsitystΣ vastustaen se julisti kaiken inhimillisen oikeutusta., ,Humanismi voitaisiin mΣΣritellΣ my÷s ajatteluksi, jota ohjaa lause: "Ihminen on kaiken mitta". LΣnsimaista kulttuuria voidaan kuvata humanismin ja kristinuskon keskinΣisenΣ kilpailuna. 1900-luvun lopussa monet ajattelijat ovat olleet havaitsevinaan sekΣ humanismin ettΣ kristinuskon merkityksen pienenemistΣ lΣntisessΣ Euroopassa. MitΣ tilalle? | Humanismi |
| 269 | Luther poltti julkisesti paavin pannauhkausbullan ja kanonisen lakikirjan vuoden 1520 lopulla. Pian tΣmΣn jΣlkeen Luther erotettiin katolisen kirkon yhteydestΣ pannabullan avulla. Monet saksalaiset pikkuruhtinaat mieltyivΣt Lutherin uudistuksiin ja uusi kirkko alkoi voittaa maata., ,Lutherin alullepanema uskonpuhdistusliike ei kuitenkaan pysynyt yhtenΣisenΣ, vaan jatkoi jakautumistaan. TΣstΣ haarautuvasta liikkeestΣ on alettu kΣyttΣΣ nimeΣ protestantit. Ulrich Zwingli ja Luther olivat eri mieltΣ ehtoollisesta, Jean Calvin liittyi Zwingliin ja Sveitsin, Hollannin, Skotlannin ja joidenkin Saksan osavaltioiden uskonpuhdistus erottui luterilaisista. Englannin kirkko erosi katolisesta ja syntyi anglikaaninen kirkko, josta my÷hemmin erosi metodistinen kirkko. Puhutaan luterilaisesta ja reformoidusta protestanttien haarasta. Luterilaisten parissa edelleen- hajaantuminen on ollut hitaampaa kuin reformoidussa, joka sallii tunnustuskuntien itsenΣisyyttΣ ja puhuukin mielellΣΣn yleisprotestanttisuudesta. | Protestanttien ryhmΣ(t) |
| 270 | Lutherin aikana katolinen kirkko kerΣsi varoja Pietarinkirkon rakentamiseen. Aneella saattoi sovittaa anteeksisaatujen syntien ajallisia seurauksia., ,Fuggereiden pankkiirisuku oli hankkinut oikeuden myydΣ aneita ( Aneita olivat my÷s hyvitysty÷t, esim. pyhiinvaellukset. ). Aneita kauppasivat Saksassa siis ammattikauppiaat, joista joillekuille kaupan taloudellinen merkitys ohitti hengellisen., ,Martti Luther julkaisi 31.10.1517 anekauppaa vastaan 95 teesiΣ, joita ei ollut tarkoitettu kirkkoa vastaan. Syntyi voimakas keskustelu ja kansanliike, joka siinΣ historiallisessa tilanteessa synnytti uuden kirkkokunnan. | Aneet |
| 271 | Luterilaisia on maailman kristityistΣ noin 6%. Saksasta luterilaisuus levisi etupΣΣssΣ pohjoiseen. Pohjoismaat tunnetaankin nykyisin luterilaisuudestaan. Luterilaisen ja reformoidun protestanttisuuden raja kulki monta sataa vuotta Saksan poikki. Nyt kasvavimmat luterilaiset kirkot ovat Etiopiassa ja Indonesiassa. Se kuvastaa sitΣ tosiasiaa, ettΣ kristinusko ei enΣΣ tilastollisesti ole valkoisen miehen uskonto. Valkoista rotua on alle 50% maailman kristityistΣ., ,Luterilaisuuden korostuksia:,Muotoperiaate: Raamattu on uskon ja elΣmΣn ylin ohje.,Yleinen pappeus,Sakramentit,Kahden hallitusvallan oppi,Opetuksen merkitys | Luterilaisuus |
| 272 | Rooman valtakunta hajosi 395. LΣnsi-Rooma jΣi germaaniheimojen kansainvaelluksen jalkoihin, mutta Bysantti eli ItΣ-Rooma sΣilytti itsenΣisyytensΣ. LΣnnen kirkoissa korostuu Rooman hallinnollinen, juridinen ja kΣytΣnn÷llinen perinne, kun taas idΣn kirkoista l÷ytΣΣ mystisen ja mietiskelevΣmmΣn ilmapiirin. ItΣ ja lΣnsi kilpailivat slaavilaiskansojen kΣΣnnyttΣmisestΣ. Kiovan suurruhtinaan kΣΣntyminen 988 vaikutti suuresti itΣisen kirkon aseman vakinaistumiseen slaavilaisessa kulttuuripiirissΣ., ,Jo vuosisatoja ennen varsinaista jakautumista idΣn kristillisyys oli ottanut vastaan erilaisia vaikutuksia kuin lΣntinen: mm. Egyptin ja Syyrian erakot vaikuttivat luostarilaitokseen, jumalanpalveluksen toimittaminen sai omaleimaisia piirteitΣ (oletko kΣynyt tutustumassa?). Ikoneista tuli tΣrkeΣmpiΣ kuin lΣnnessΣ. | Ortodoksiset kirkot |
| 273 | Jumalan ilmoitus itsestΣΣn jΣisi vain teoriaksi, ellei hΣn olisi kaikkialla my÷s lΣsnΣ tekemΣssΣ ilmoitustaan elΣvΣksi. Vain PyhΣn Hengen vaikutuksesta Jumala ja Jeesus Kristus voivat tulla ihmisille mielekkΣiksi ja kohdattaviksi., Kirkot ovat yksimielisiΣ kolminaisuusopista, siitΣ, ettΣ PyhΣ Henki on jumaluuden kolmas persoona, samaa olemusta IsΣn ja Pojan kanssa, mutta on suuriakin eroavaisuuksia siinΣ, mitΣ PyhΣn Hengen vaikutuksen aluetta eri tunnustuskunnissa korostetaan., Erityisesti Luukkaan evankeliumissa ja Apostolien teoissa PyhΣ Henki on Jumalan maailmanlΣhetyksen agentti., Luomiskertomuksessa kuvataan, miten Jumalan Henki liikkui vetten pΣΣllΣ: PyhΣ Henki on Luoja., PyhΣ Henki vΣlittΣΣ ihmisille Jumalan ilmoituksen., PyhΣ Henki synnyttΣΣ kristityn uuteen elΣmΣΣn ja takaa yhteyden Hengen antajaan ja toisiin kristittyihin. | PyhΣ Henki |
| 274 | IdΣn kirkon erityispiirre on pyhien elΣmΣn kuvaaminen ikonein, kuvin. Ikonit johdattavat katsojan mielen niihin pyhiin, joiden esirukouksia uskovat pyytΣvΣt. Ikonia on verrattu tΣmΣn- ja tuonpuoleisen maailman vΣliseen ikkunaan., ,700-800 -luvuilla kΣytiin melkoinen kuvariita. Riita pΣΣttyi kuvien puolustajien voittoon, ja sovittiin, ettΣ itse kuvia ei saa palvoa esineinΣ. | Ikonit |
| 275 | Jokainen kristitty on oikeutettu ja velvoitettu palvelemaan Jumalaa ja lΣhimmΣisiΣΣn. JΣrjestyksen vuoksi seurakunta kutsuu itselleen papin, joka keskittyy opetukseen, kirkollisiin toimituksiin ja jumalanpalvelusten johtamiseen., ,Katso my÷s: Tasa-arvo, ,Yleinen pappeus roomalaiskatolisessa kirkossa | Yleinen pappeus |
| 276 | Luther vΣhensi sakramenttien mΣΣrΣn seitsemΣstΣ kahteen. JΣljelle jΣivΣt vain kaste ja ehtoollinen. , ,Luterilaiset katsovat, ettΣ vain nΣmΣ kaksi ovat Jeesuksen asettamia. Katoliset katsovat, ettΣ heidΣn sakramenttinsa ovat samoin Jeesuksen asettamia., ,Katso my÷s: Katolisen kirkon sakramentit | Luterilaisten sakramentit |
| 277 | Jumala hallitsee ihmisten maailmaa kahdella tavalla. Maallinen hallinta toteutuu "lain" avulla, mikΣ merkitsee my÷s ankaruutta ja pakkoa, jotka saavat pahatkin ihmiset rauhallisiksi tai lukkojen taa, halusivat he sitΣ tai eivΣt. Hengellisen hallintavallan aluella Jumala kΣyttΣΣ ainoastaan "evankeliumia", armoa, rakkautta ja hyvyyttΣ., ,Kirkko on hengellisen hallintavallan edustaja ja yhteiskunnan esivalta maallisen. Hengellisen esivallan ei tule sekaantua maallisiin tehtΣviin, joka kuuluvat esivallalle. Hengellinen valta voi epΣkohtia havaitessaan vedota ainoastaan vallanpitΣjien omaantuntoon., | Kahden hallitusvallan oppi |
| 278 | Luther muutti kirkossa kΣytΣvΣn kielen kansankieleksi ja kΣΣnsi Raamatun saksaksi. Koska Raamattu oli uskon ja elΣmΣn ylin ohje, se oli saatava kansan kΣsiin. Kristitty saattoi itse tutkia Raamatustaan, oliko hΣnen kuulemansa opetus raamatullista tai ei., ,Lutherin VΣhΣ katekismus oli oikeastaan pienryhmΣmateriaalia. PienryhmΣn muodosti perhe, jota perheenisΣn tuli ohjata Katekismuksen opetuksilla., ,Uskonpuhdistus sivusi humanismia siinΣ, ettΣ se uskoi ihmisen mahdollisuuksiin ymmΣrtΣΣ kritinuskon keskeiset totuudet ilman, ettΣ hΣnen oli kaikessa tukeuduttava kirkon ylhΣΣltΣ tulevaan opastukseen. TΣmΣ periaate vaikutti voimakkaasti kansanopetuksen yleistymiseen. Onpa siinΣ nΣhtΣvissΣ my÷s siemen yleisen oppivelvollisuuden ja oppimisvaikeuksien voittamisen periaatteen synnylle. | Opetuksen korostus |
| 279 | Luther eli vielΣ sΣΣty-yhteiskunnan aikaa, mutta uskonpuhdistuksen yleisen pappeuden periaate oli kauasnΣk÷isen tasa-arvoinen: jokainen ihminen on Jumalan edessΣ velvollinen ja oikeutettu tutkimaan Jumalan sanasta, omaantuntoonsa nojaten, mikΣ on oikein. (Anarkiasta ja vΣkivallasta Luther joutui vapauden korostuksessaan kuitenkin sanoutumaan irti liittyessΣΣn talonpoikaiskapinan vastustajiin, vaikka kapinoijat esiintyivΣtkin Lutherin hengenheimolaisina.), ,Suomen liittyminen Euroopan unioniin on aloittanut monenlaista keskustelua siitΣ, miten Pohjois-Euroopan kulttuuri eroaa etelΣisemmΣstΣ. Niinkin on sanottu, ettΣ reformoidun ja roomalaiskatolisen teologian kulttuurialueilla on voimassa vapauden ja liberalismin periaate: jokainen on oikeutettu vapaasti yrittΣmΣΣn; kun taas luterilaisuuden kulttuuripiirissΣ on tasa-arvon periaate tunnetumpi: Jokaiselle on taattava samat mahdollisuudet. MitΣ mieltΣ olet? | Tasa-arvo |
| 280 | Harjoitusradalla voit testata tietokuntosi. Jokaisen harjoituksen oikea vastaus l÷ytyy tietopankista., ,Ratoja on kaksi eri vaikeusastetta: sininen (vaikeampi) ja punainen (helpompi), , ,Sininen rata, ,Punainen rata, , , | Harjoitusrata |
| 281 | Suomessa jokaisella on oikeus hΣiritsemΣttΣ harjoittaa omaa uskontoaan, kuulua haluamaansa uskonnolliseen yhdyskuntaan tai olla kuulumatta mihinkΣΣn niistΣ. | Uskonnonvapaus Suomessa |
| 282 | Joulu on inkarnaation juhla., ,Jouluna kristityt juhlivat Jumalan ihmiseksi tuloa. Kristillisen uskon mukaan Raamattu puhuu kauttaaltaan joulun ihmeestΣ: 1. Moos 3: 15; 1. Moos 12:1-3; Ps 1:7; Jes 9:5; Matt 1:18-25; Luuk 2:1-20; Joh 1:1-14; Room 1:1-4; Gal 4:1-7; Hebr 1:1-5, ,Joulun juhlintaan liittyy useita kulttuurikerrostumia. Joulun vieton tavoissa on runsaasti ei-kristillisiΣ piirteitΣ, jotka on sittemmin kristillistetty. NΣinhΣn tapahtuu kulttuurin muuttuessa: vanhat tavat saavat uusia merkityksiΣ, vaikka ne muodollisesti edustaisivatkin vΣistyneen kulttuurin piirteitΣ., ,Katso my÷s: Joulun ajankohdasta, , , | Joulu |
| 283 | Kristillisen pΣΣsiΣisen juuret ovat juutalaisten pΣΣsiΣisjuhlien aikaan osuneessa Jeesuksen viimeisessΣ viikossa ja sen tapahtumissa., SiinΣ missΣ juutalaiset viettΣvΣt pΣΣsiΣistΣ Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi, kristityt juhlivat synnin orjuuden murtamisen juhlaa omana pΣΣsiΣisenΣΣn., Krisityt uskovat, ettΣ pΣΣsiΣislammas, jonka veren sively ovien puitteisiin suojeli tuomiolta, on esikuva Kristuksen kΣrsimyksen merkityksestΣ. Jeesus kuoli meidΣn syntiemme tΣhden, mutta usko hΣnen sovituskuolemaansa vapauttaa meidΣt synnistΣ., PΣΣsiΣinen huipentui tyhjΣΣn hautaan: Kristus nousi kuolleista ja voitti kuolemalla kuoleman., ,Katso my÷s: Voiko yl÷snousemuksen todistaa tieteellisesti? | PΣΣsiΣinen |
| 284 | Tiede tutkii luonnon lainmukaisuuksia. Luonnossa kuolleet eivΣt herΣΣ uudestaan henkiin. Jeesuksen yl÷snousemus ei ole tunnettujen luonnonlakien mukainen ilmi÷., ,Historian tutkimukselle on jΣΣnyt Jeesuksen yl÷snousemuksesta vain silminnΣkij÷iden todistajanlausunnot, seurakunnan kehittyminen Jeesuksen poistumisen jΣlkeen ja tΣmΣn pΣivΣn kristittyjen kokemus yl÷snousseesta. , ,Yl÷snousemista ei voida siis todistaa tieteellisesti. Historiantieteen avulla voidaan koettaa rakentaa uudestaan se tilanne, jossa ensimmΣiset opetuslapset nΣkivΣt haudan tyhjΣksi ja kohtasivat yl÷snousseen mestarinsa, mutta yl÷snousemisen totuus on uskon varainen asia. | Yl÷snousemuksen todistamisesta |
| 285 | Skientismi on nimitys kΣsitykselle, jonka mukaan koko todellisuus on otettavissa haltuun tieteellisesti tai jonka mukaan filosofian tehtΣvΣ ei ole vastata perimmΣisiin kysymyksiin maailman olemassaolosta, vaan sen tulee keskittyΣ tieteellisen metodin tutkimiseen., ,Sanan "skientismi" kΣyttΣjΣ liittΣΣ siihen joskus kΣsitystΣ halventavan sivumerkityksen. | Skientismi |
| 286 | Katolinen kirkko on maailman suurin kristillinen kirkkokunta. Sen lΣhetysty÷ on siis onnistunut parhaiten. Katolinen kirkko tukee kunkin maan paikallista toimintaa rukouksin ja rahallisesti. Paikallinen vaikutus etenee sitten omalla painollaan lΣhiympΣrist÷÷nsΣ. | Katolisen kirkon lΣhetysty÷ |
| 287 | Kristillinen ajanlasku aloitetaan Jeesuksen syntymΣstΣ, tapahtumasta, joka rΣjΣyttΣΣ historian kahtia., ,Roomalainen apotti Dionysius N÷yrΣ ehdotti 500-luvulla, ettΣ kristittyjen tulisi laskea vuotensa Kristuksen syntymΣstΣ. 1400-luvulla tΣmΣ tapa oli tullut jo yleiseksi., ,On kuitenkin ilmeistΣ, ettΣ Jeesuksen syntymΣn ajoituksessa tehtiin virhe. Jeesus on todennΣk÷isimmin syntynyt vuosien 8 ja 6 eKr vΣlisenΣ aikana. Useat pitΣvΣt vuotta 7 eKr oikeana., ,TalvipΣivΣn seisauksen ajankohta joulukuun lopulla lienee kokonaan varhaisempien ei-kristillisten juhlien vaikutusta samoin kuin monet joulun viettoon liittyvΣt perinteet. | Joulun ajankohdasta |
| 288 | 1. KirkkoisΣ Tertullianus kertoo Palestiinassa toimitetun verollepanon vuosina 6-9 eKr.,2. Vuonna 7 ennen ajanlaskumme alkua Herodes vannotutti juutalaisilla uskollisuudenvalan keisari Augustukselle.,3. Apostolien teot ja historioitsija Josefus kertovat vΣest÷nlaskusta, joka tapahtui 14 vuotta edellisen jΣlkeen. Edellinen olisi ollut juuri vuoden 7 vaiheilla.,4. Jupiter ja Saturnus -planeettojen harvinainen konjunktio sattui vuoteen 7. TΣll÷in Jupiter ja Saturnus nΣyttivΣt yhdeltΣ suurelta tΣhdeltΣ. | Miksi vuosi 7eKr olisi todennΣk÷inen |
| 289 | Roomassa Saturnalia-juhlat kestivΣt joulukuun 17.- 24. Niihin juhliin, niinkuin juhliin yleensΣ, kuului runsas sy÷minen, juominen ja ilonpito. Saturnalia-juhlien aikana orjia pidettiin isΣntien kanssa samanarvoisina ja jaettiin lahjoja. Vapaan miehen merkkiΣ, hiippalakkia, saivat pitΣΣ Saturnalia-juhlien aikan orjatkin., Kalendae Januariae oli roomalaisten uudenvuoden juhla, jolloin talot, taas kaikkiin juhliin kuuluvan tavan mukaan, koristettiin ikivihreillΣ kasveilla, jokainen jakoi lahjoja, ja ystΣville lΣhetettiin hedelmiΣ ja makeisia., Roomalaisen Mitran kultin auringon syntymΣjuhlaa vietettiin 25. joulukuuta., Germaanisten kansojen pimeΣn ajan taittumisen juhla yule, jul, geol, geohol sattui sydΣntalven aikoihin. Freijalle, sateen ja auringonpaisteen jumalalle uhrattiin porsas. Suomalaiset taas uhrasivat riihitontulle ruokaa, usein puuroa. | Keskitalven juhlista |
| 290 | SinisellΣ harjoitusradalla on 19 harjoitussivua. Oikea vastaus vie sinut seuraavaan tehtΣvΣΣn, vΣΣrΣ oikean vastauksen nΣytt÷÷n, josta voita palata yrittΣmΣΣn uudestaan., ,1. Muslimi rukoilee pΣivΣssΣ, ,a. kolme kertaa, ,b. viisi kertaa, ,c. seitsemΣn kertaa | Sininen harjoitusrata |
| 291 | 2. Islamin mukaan, ,a. jokainen ihminen on syntynyt muslimiksi, ,b. jokaisen tulisi kΣΣntyΣ muslimiksi, ,c. arabit ovat Jumalan valittu kansa | Sininen rata, 2 |
| 292 | 3. Islamissa uskotaan, ettΣ ensimmΣinen ihminen Aadam , ,a. on juutalainen taruolento, ,b. teki synnin, katui ja sai anteeksi, ,c. aloitti perisynnin historian ihmiskunnan historiassa | Sininen rata, 3 |
| 293 | Noin 90% Iranin kansasta kuuluu, ,a. shiiamuslimeihin, ,b. suufilaisiin, ,c. sunnalaisiin | Sininen rata, 4 |
| 294 | Muslimit uskovat, ettΣ, ,a. juutalaisten Raamatusta ei ole olemassa tΣysin oikeaa versiota., ,b. kristittyjen Raamatulla on oikea alkuperΣ, mutta sitΣ on vΣΣrennetty., ,c. Koraani on totuus, mutta siinΣ on joitakin pieniΣ virheitΣ. | Sininen rata, 5 |
| 295 | Panteistisen jumalakΣsityksen mukaan, ,a. maailma on samaa olemusta jumaluuden kanssa, ,b. maailma on eri olemusta kuin jumaluus, ,c. jumaluutta ei viime kΣdessΣ olekaan | Sininen rata, 6 |
| 296 | Islamin ajanlasku aloitetaan, ,a. Mekan vΣest÷n kΣΣntymisestΣ islamiin, ,b. Muhammedin syntymΣstΣ, ,c. Muhammedin paosta Mekasta Medinaan | Sininen rata, 7 |
| 297 | Juutalaisuudelle on luonteenomaista pitΣΣ tΣrkeΣnΣ, ,a. tarkkaa uskonsisΣlt÷jen opillista erittelyΣ, ,b. oikeaa elΣmΣΣ pikemmin kuin oikeaa uskoa, ,c. yhtenΣisen synagogakΣytΣnn÷n sΣilyttΣmistΣ, | Sininen rata, 8 |
| 298 | VapaapΣivΣn vietto kerran viikossa on, ,a. vanha aasialainen tapa, ,b. zoroasterilaisuudesta juutalaisuuteen siirtynyt tapa, ,c. juutalainen tapa | Sininen rata, 9 |
| 299 | MikΣ seuraavista vΣittΣmistΣ on totta?, ,a. Juutalaisuus on lΣhetysty÷tΣ tekevΣ uskonto, ,b. Juutalaisuus on etninen uskonto, joka ei ole kiinnostunut maailman muista etneistΣ., ,c. Juutalaisuus on etninen uskonto, joka katsoo itsellΣΣn olevan maailmanlaajaa merkitystΣ my÷s muihin etneihin., , ,Katso my÷s: Uskosta | Sininen rata, 10 |
| 300 | Hanukkaa, valon juhlaa vietetΣΣn, ,a. Salomonin rakentaman temppelin valmistumisen muistoksi., ,b. Babylonin vankeuden pΣΣttymisen jΣlkeen rakennetun, ns. toisen temppelin valmistumisen muistoksi., ,c. Makkabealaiskapinan onnistumisen jΣlkeen tapahtuneen temppelin uudelleenvihkimisen muistoksi. | Sininen rata, 11 |
| 301 | Katoliset ja muutkin kristityt uskovat, ettΣ, ,a. ihminen tarvitsee paikallisen papin vΣlittΣvΣΣ toimintaa voidakseen lΣhestyΣ Jumalaa., ,b. jokainen ihminen on hengellinen pappi, joka palvelee omalla elΣmΣllΣΣn Jumalaa., ,c. Jumala on valinnut joitakuita ihmisiΣ vΣlittΣjiksi, meedioiksi, itsensΣ ja ihmiskunnan vΣlille. | Sininen rata, 12 |
| 302 | Eskatologia on, ,a. oppi tΣmΣn maailmanajan viimeisistΣ tapahtumista, ,b. oppi nykyhetken ja ajan merkityksen kieltΣmisestΣ, ,c. oppi ajan kulun jatkuvasta kiihtymisestΣ | Sininen rata, 13 |
| 303 | G÷delin ristiriitaisuuslauseen mukaan, ,a. Matematiikassa on vain sellaisia mielekkΣitΣ vΣittΣmiΣ, jotka voidaan todistaa oikeiksi., ,b. Jos jotakuta tieteenalaa ei voida matemaattisen tarkasti perustella, sitΣ ei tarvitse ottaa vakavasti., ,c. Matematiikassa on mielekkΣitΣ vΣittΣmiΣ, joita ei voi todistaa oikeiksi eikΣ vΣΣriksi. | Sininen rata, 14 |
| 304 | Oppi jΣlleensyntymisestΣ, ,a. kuului varhaiseen kristinuskoon, ,b. l÷ytyy my÷s osasta antiikin kreikkalaista ajattelua, ,c. on lΣnsimaisen versionsa mukaan valitettava tila | Sininen rata, 15,Sininen rata, 15 |
| 305 | MikΣ seuraavista lauseista parhaiten kuvaa Uuden testamentin syntyΣ, missΣ niistΣ on vΣhiten virhettΣ?, ,a. Uuden testamentin kaanon, sen sisΣltΣmΣt kirjat muodostuivat kirkolliskokousten pΣΣt÷sten noudattamisesta., ,b. Uuden testamentin kaanon, sen sisΣltΣmΣt kirjat muodostuivat seurakuntien kΣytΣnn÷stΣ, jonka kirkolliskokoukset vahvistivat., ,c. Uuden testamentin kaanon, sen sisΣltΣmΣt kirjat olivat eri puolilla varhaista kristikuntaa kovin erilaisia, joten tarvittiin kirkolliskokouksia pΣΣttΣmΣΣn, mitΣ Uuteen testamenttiin kuuluu. | Sininen rata, 16 |
| 306 | Jeesus kΣveli veden pΣΣllΣ, vaikka oli myrsky. MeidΣnkΣΣn elΣmΣmme myrsyt eivΣt voi estΣΣ Jeesusta tulemasta lΣhelle., ,TΣmΣ Raamatun tulkinta on lΣhinnΣ, ,a. allegorinen, ,b. fundamentalistinen, ,c. pelastushistoriallinen | Sininen rata, 17 |
| 307 | a. LΣhetyskΣskyΣ ei l÷ydy kaikista evankeliumeista., ,b. LΣhetysty÷ nousee ennen kaikkea Paavalin teologiasta., ,c. LΣhetyskΣsky l÷ytyy kaikista evankeliumeista. | Sininen rata, 18 |
| 308 | MikΣ seuraavista lauseista on lΣhinnΣ oikein?, ,a. Vanhassa testamentissa kΣsketΣΣn saarnamaan Jumalan sanaa kaikille kansoille., ,b. Vanha testamentti antaa paikkapaikoin ymmΣrtΣΣ, ettΣ Jumalan sana kuuluu kaikille kansoille., ,c. Vanha testamentti kΣskee tekemΣΣn hyvΣΣ kaikille, mutta pitΣmΣΣn uskonnon yksityisasiana. | Sininen rata, 19 |
| 309 | , , , , , , SinΣ teit sen! | Sinisen harjoitusradan maali |
| 310 | Punaiselta harjoitusradalta l÷ydΣt kymmenen tehtΣvΣΣ. Oikea vastaus vie sinua radalla eteenpΣin. Jos vastaat vΣΣrin, pΣΣset nΣytt÷÷n, josta voit opiskella oikean vastauksen. Palaa sitten samaan kysymysruutuun ja jatka rataa., ,EnsimmΣinen harjoitus:, ,Monoteismi tarkoittaa, ,a. yksijumalaisuutta,b. sitΣ, ettΣ jumalat kuvataan ihmisen muotoisiksi,c. sitΣ, ettΣ jokaisella on oma jumalansa | Punainen harjoitusrata |
| 311 | MikΣ on seuraavien kolmen uskonnon oikea syntyjΣrjestys, ,a. juutalaisuus, islam, kristinusko, ,b. islam, juutalaisuus, kristinusko, ,c. juutalaisuus, kristinusko, islam | Punainen rata, 2 |
| 312 | Juutalaisuus alkoi syntyΣ noin 2000 eKr, ajanlaskumme lasketaan kristinuskon perustajan syntymΣstΣ ja islam syntyi noin 600 jKr. | Kolme uskontoa |
| 313 | MikΣ vΣite on totta?, ,a. Islamin jumalanpalveluselΣmΣssΣ ikoneilla (pyhΣinkuvilla) on keskeinen asema., ,b. Mekassa pyhiinvaeltajat kΣyvΣt Muhammedin patsaalla, ,c. Islamissa vallitsee kuvantekokielto | Punainen rata, 3 |
| 314 | MikΣ seuraavista vΣitteistΣ on oikein?, ,a. Islam on siitΣ harvinainen uskonto, ettΣ se ei ole jakautunut eri suuntiin., ,b. Islam on jakautunut Muhammedin mΣΣrΣyksestΣ kolmeen pΣΣsuuntaan, koska eri ihmiset tarvitsevat erilaisia korostuksia., ,c. Islam on jakutunut moneen eri suuntaan. | Punainen rata, 4 |
| 315 | MikΣ seuraavista uskontojen maailmankuvaa koskevista lauseista pitΣΣ paikkansa?, ,SekΣ juutalaisuuden, kristinuskon ettΣ islamin mukaan, ,a. maailma on ollut aina olemassa, ,b. Jumala on luonut maailman, ,c. maailmaa ei itse asiassa ole olemassakaan | Punainen rata, 5 |
| 316 | Mekka on, ,a. muslimien pyhiinvaelluksen kohde., ,b. ensimmΣinen kaupunki, joka kΣΣntyi islamiin., ,c. tuli uskonnolliseksi keskukseksi Muhammedin vaikutuksesta. | Punainen rata, 6 |
| 317 | YleensΣ katsotaan, ettΣ , ,a. juutalaisesta isΣstΣ syntynyt on juutalainen., ,b. juutalaiseksi pitΣΣ kΣΣntyΣ tietyn seremonian avulla, vaikka vanhemmat olisivatkin juutalaisia., ,c. juutalaisesta ΣidistΣ syntynyt on juutalainen | Punainen rata, 7 |
| 318 | Suomen ensimmΣinen tunnettu kristillinen marttyyri oli, ,a. Lalli, ,b. Agricola, ,c. Henrik, , ,Marttyyri tarkoittaa veritodistajaa, ihmistΣ, joka on menettΣnyt henkensΣ uskonsa takia. | Punainen rata, 8 |
| 319 | a. Kristinusko on maailman toiseksi suurin uskontoryhmΣ., ,b. Kristinuskolla, islamilla ja hindulaisuudella on suurinpiirtein yhtΣ paljon kannattajia., ,c. Kaikista maailman uskonnoista islamilla on toiseksi eniten kannattajia. | Punainen rata, 9 |
| 320 | Suomesta lΣhteneet ensimmΣiset lΣhetysty÷ntekijΣt tulivat perille Ambomaalle, Lounais-Afrikkaan , ,a. 1850, ,b. 1870, ,c. 1910, ,Martti Rautanen, inkerilΣisen maaorjan poika, oli nΣiden ensimmΣisten matkalaisten joukossa. | Punainen rata, 10 |
| 321 | , , , , , , , SinΣ teit sen! | Punaisen radan maali |
| 322 | |
|
